Luontoalan yrittäjä voi siten esimerkiksi olla raaka-aineen kerääjä, puoliviljelijä, elintarvike-, hoitopalvelu-, käsityö- tai matkailuyrittäjä. Kaikkien näiden yritysten yhteisenä ja keskeisenä tuotantotekijänä on suomalainen luonto. Luontoyrittäjyydessä korostuvatkin erityisesti luonnon aineettomat arvot ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö.

Luonnonvarojen hyödyntäminen on suuri mahdollisuus, mutta se edellyttää luonnonvarojen käyttöä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.

Luonnonvaraisten kasvien parissa toimivan elintarvike, - kosmetiikka - ja lisäravinnealan toimijan tulee tuntea kaikki lainsäädännön asettamat vaatimukset ja noudattaa niitä varmistuakseen tuotteensa turvallisuudesta ja muusta määräystenmukaisuudesta.

Ranuan kunnan, Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osittain rahoittaman yhteishankkeen päätavoitteena oli selvittää Ranuan kunnan soiden potentiaali ja uudet mahdollisuudet suobiomassan kestävälle ja monipuoliselle käytölle hyvinvointituotteissa ja –palveluissa sekä elintarvikkeissa.

Hankkeen tuloksena saatiin ajantasainen tieto Ranuan suobiomassojen varantopotentiaalista ja arvio niiden käyttömahdollisuuksista hyvinvointituotteissa ja –palveluissa sekä elintarvikkeissa.

Suosta on moneksi – artikkelisarja on Suobiomassojen käyttömahdollisuudet huvinvointituotteissa ja – palveluissa sekä elintarvikkeissa – hankkeen tuottama artikkelisarja, jossa esitellään hankkeen aikana saatua tietoa suobiomassojen kehittämistarpeista.

Ranuan kunnan, Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osittain rahoittaman yhteishankkeen päätavoitteena oli selvittää Ranuan kunnan soiden potentiaali ja uudet mahdollisuudet suobiomassan (turpeet, sammal, kasvit) kestävälle ja monipuoliselle käytölle hyvinvointituotteissa ja –palveluissa sekä elintarvikkeissa.