“Suosta on moneksi” osa 2 Ranuan soiden mahdollisuudet
“Suosta on moneksi” – artikkelisarja on Suobiomassojen käyttömahdollisuudet hyvinvointituotteissa ja – palveluissa sekä elintarvikkeissa – hankkeen tuottama artikkelisarja, jossa esitellään hankkeen aikana saatua tietoa suobiomassojen mahdollisuuksista ja kehittämistarpeista.
Ranuan kunnan tavoitteena on edistää alueensa luonnonvarojen kestävää käyttöä varsinaisesta raaka-ainetuotannosta kohti korkeamman jalostusarvon tuotekehitystä.
Luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen sekä jatkojalostuksen toivotaan synnyttävän uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja Ranualle.
Hankkeen tuloksena saatiin ajantasainen tieto Ranuan suobiomassojen varantopotentiaalista sekä arvio niiden käyttömahdollisuuksista hyvinvointituotteissa ja –palveluissa sekä elintarvikkeissa.
GTK:n tutkimusten mukaan hoito- ja kylpyturvejalosteisiin soveltuvaa voimakkaasti maatunutta rahkaturvetta löytyy, eikä tuotannossa tarvittavan turveraaka-aineen volyymi muodosta ongelmaa Ranualla.
Näytteenotto ja tutkimukset
Geologian tutkimuskeskus GTK toteutti hankkeeseen sisältyneen suobiomassanäytteenoton ja tutkimuskohteiden raaka-ainepotentiaalin arvioinnin. Kohteet valittiin olemassa olevan kartoitus- ja muun lähdeaineiston perusteella siten, että näyteaineisto edustuisi mahdollisimman monipuolisesti jalostuksen kannalta mielenkiintoiset raaka-ainetekijät. Näytteenoton suunnittelussa otettiin huomioon myös alueiden luonnontilaisuus, tuotantotekniset ominaisuudet ja maantiede. Tehdyn näyteanalytiikan ja suontutkimustietojen pohjalta tehtiin arvio kohteiden soveltuvuudesta erityyppiseen jalostetuotantoon.
Tarkastelu kohdennettiin kolmelle suolle tai suoaltaille, jotka nykyisen lainsäädännön perusteella olisivat soveltuvia turvetuotantoon tai sammalbiomassan keruuseen. Lue lisää näytteenotosta
Näytteenoton tulokset
Näytteet analysoi Fingredient Oy:n laboratorioon Ylöjärvelle. Tulosten perusteella oli nähtävissä, että turpeen humusaineisiin, kuten humus- ja fulvohappojen vaikutukseen pohjautuvien jalosteiden raaka-aineena tulisi suosia pitkälle maatuneita ja rahkavaltaisia turpeita. Tämän kaltaisia tuotteita ovat esimerkiksi erilaiset hoito- ja kylpyturpeet. Turpeen bitumipitoisuudet myötäilivät humusaineiden tapaan maatuneisuusasteen voimakkuuden kasvua. Bitumin hartsiosaa on käytetty aikaisemmin mm. lääketeollisuuden raaka-aineena.
Hankkeessa mukana olleen GTK:n tutkijan Juha Ovaskaisen mukaan tulokset ovat linjassa olemassa olevan tutkimustiedon kanssa. Ranualta löytyy potentiaalinen alue hoito -ja kylpyturvejalosteiden tuotantoon. Tuloksia tulkitessa on kuitenkin hyvä muistaa, että kohteiden tarkempi teknistaloudellinen arvio edellyttää nykyistä tarkempaa ja laajempaa maastotutkimuksiin pohjautuvaa tutkimusta ja selvitysaineistoa.
– Hoito- ja kylpyturvetuotteiden tuotannossa turveraaka-aineen volyymin ei pitäisi muodostaa ongelmaa Ranuan kaltaisessa kunnassa. Ranualta löytyy raaka-ainetta tuotteisiin, kunhan keruu kohdistetaan oikein.
Lue GTK:n raportti suobiomassojen potentiaalista tästä
Ranuan kunnan, Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osittain rahoittaman yhteishankkeen päätavoitteena oli selvittää Ranuan kunnan soiden potentiaali ja uudet mahdollisuudet suobiomassan (turpeet, sammal, kasvit) kestävälle ja monipuoliselle käytölle hyvinvointituotteissa ja –palveluissa sekä elintarvikkeissa.
Suosta on moneksi - artikkelisarja koostuu seitsemästä osasta.