“Suosta on moneksi” osa 3 Mitä lainsäädäntö sanoo suobiomassojen käytöstä?

“Suosta on moneksi” – artikkelisarja on Suobiomassojen käyttömahdollisuudet hyvinvointituotteissa ja – palveluissa sekä elintarvikkeissa – hankkeen tuottama artikkelisarja, jossa esitellään hankkeen aikana saatua tietoa suobiomassojen mahdollisuuksista ja kehittämistarpeista.

Luonnonvaraisia kasveja on hyödynnetty jo pitkään elintarvikkeissa sekä kosmetiikkateollisuudessa. Luonnonvaraisten kasvien kaupallinen käyttö, kuten esimerkiksi luonnonkasvien kerääminen myyntiin, niiden käyttö elintarvikkeiden valmistuksessa tai niitä sisältävien ruoka-annosten tarjoaminen kuluttajille, on elintarvikealan toimintaa, johon lainsäädäntö asettaa velvoitteita.

Ennen kuin suobiomassoja voidaan käyttää elintarvikkeiden raaka-aineena, tulee varmistua niiden turvallisuudesta elintarvikekäytössä. Turvallisuuden lisäksi on huomioitava myös, että elintarvikkeen koostumus ja siitä annettavat tiedot vastaavat lainsäädännön asettamia vaatimuksia. Vasta tämän jälkeen voidaan saattaa markkinoille uusi luonnonkasveista koostuva tai niitä sisältävä elintarvike.

Luonnonvaraisten kasvien parissa toimivan elintarvike, - kosmetiikka - ja lisäravinnealan toimijan tulee tuntea kaikki lainsäädännön asettamat vaatimukset ja noudattaa niitä varmistuakseen tuotteensa turvallisuudesta ja muusta määräystenmukaisuudesta.

Turvetuotteita on valmistettu Itävallassa jo 80-luvulta asti, minkä vuoksi niitä ei katsota uuselintarvikkeiksi.

Elintarvikealan toimijan on huomioitava myös sallitut terveysväittämät.

Suobiomassojen käyttöä luonnonkosmetiikan raaka-aineena koskee samat vaatimukset kun muutakin kosmetiikkaa. Kosmetiikkalainsäädännön näkökulmasta sekä luonnosta saatavien, että synteettisten raaka-aineiden tulee olla kuluttajalle turvallisia ja täyttää myös tietyt ympäristövaatimukset. Kaikkien valmiiden kosmetiikkatuotteiden turvallisuus on EU-lainsäädännön mukaan varmistettava kattavalla turvallisuusarvioinnilla.

Kosmetiikka

Kaikkea kosmetiikkaa koskevat samat pakkausmerkintä-, valmistustapa-, valvonta- ja mainontasäädökset.

Suobiomassoja käytetään myös ravintolisien raaka-aineena. Ravintolisä on elintarvike, joita säätelee elintarvikelain lisäksi myös EU:n direktiivi ravintolisistä. Lainsäädännön määritelmien mukaan ravintolisillä tarkoitetaan valmiiksi pakattuja elintarvikkeita, jotka ovat yhden tai useamman ravintoaineen tai muun aineen, jolla on ravitsemuksellinen tai fysiologinen vaikutus, tiivistettyjä lähteitä.

Ravintolisät

Ravintolisien tarkoitus on täydentää normaalia ruokavaliota. Niissä käytetyillä valmistusaineilla ei saa olla lääkkeellisiä vaikutuksia.

Lähteet ja linkit

Luonnonkasvit elintarvikkeissa – uuselintarvikeasetus ja käyttöhistoria

Arktiser Aromit Luonnosta kestävästi ja vastuullisesti II - hankkeen materiaalia

Opas elintarvikealan yrittäjille luonnonkasvien käytöstä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

Ravintolisäopas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille

Ranuan kunnan, Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osittain rahoittaman yhteishankkeen päätavoitteena oli selvittää Ranuan kunnan soiden potentiaali ja uudet mahdollisuudet suobiomassan (turpeet, sammal, kasvit) kestävälle ja monipuoliselle käytölle hyvinvointituotteissa ja –palveluissa sekä elintarvikkeissa.

“Suosta on moneksi” – artikkelisarja on hankkeen tuottama artikkelisarja, jossa esitellään hankkeen aikana saatua tietoa suobiomassojen kehittämistarpeista.

1.         Mitä suobiomassa on?

2. Ranuan soiden mahdollisuudet

3.         Mitä lainsäädäntö sanoo suobiomassojen käytöstä?

4.         Suobiomassojen kestävä käyttö

5.         Matka raaka-aineesta tuotteeksi

6.       Luonnontuotealan yrittäjyys

Edellinen
Edellinen

Matkailualan yritys, näin varaudut sähkökatkoihin

Seuraava
Seuraava

Ranua sai rahoituksen Suhankoon valmistautumishankkeelle