Ranualla työskentelee neljä filippiiniläistä hoitajaa – jopa puolet palkasta lähetetään kotimaahan
Attendo Sisun hoivakodissa Ranualla on lounasaika. Lähihoitaja singahtaa valmistelemaan lääkkeiden jakamista. Toinen hoitaja annostelee kaalilaatikkoa ja porkkanaraastetta lautaselle ja alkaa syöttää pyörätuolissa olevaa miestä. Hoitajat ovat kotoisin Filippiineiltä.
Diana Rose Lawagey ja Jasmin Daroy ovat kouluttautuneet sairaanhoitajiksi Filippiineillä, mutta Suomessa he tekevät lähihoitajan töitä.
– Alun perin meidän piti tulla Ranualle maaliskuussa 2020, mutta pandemia iski ja suurin osa maista meni kiinni, Jasmin kertoo.
Lopulta kaksikko pääsi Suomeen puoli vuotta myöhemmin syyskuussa 2020. Ensin he olivat kaksi viikkoa karanteenissa Hyvinkäällä, jonka jälkeen he saapuivat Ranualle. Työt Sisussa alkoivat lokakuun 5. päivä 2020.
Heidät järjesti Suomeen yritys nimeltä Henkilöstöpalvelu Silkkitie Oy .
– Saimme valita niistä pohjoisen paikkakunnista, jossa oli eniten pulaa työvoimasta. Valittavana oli esimerkiksi Rovaniemi, Tornio, Ylitornio ja Ranua. Valitsimme näistä Ranuan, Jasmin sanoo.
Ymmärtäväiset ja ystävälliset ranualaiset
Molemmat olivat opiskelleet Filippiineillä suomen kieltä yli puoli vuotta ja läpäisseet kotimaassaan suomen kielen kokeen. Silti he törmäsivät kovaan kielimuuriin.
– Olimme aluksi järkyttyneitä siitä, miten osaisimme puhua muiden kanssa! Muut työntekijät eivät joko osaa tai ujouttaan halua puhua englantia ja me osasimme suomea aluksi hyvin vähän, Diana muistelee.
Ranualaiset kollegat olivat kuitenkin auttavaisia, ystävällisiä, lämpimiä ja saivat tulijat tuntemaan itsensä tervetulleiksi.
Suomen kielen taito kehittyi, kun sitä oli puhuttava joka päivä. Suomalainen keskustelukulttuurikin alkoi tulla tutuksi.
– Vaikka suomalaiset voivat olla ihan hiljaa kahvihuoneessa, sekin on kommunikointia, Diana naurahtaa.
Filippiiniläiset kertovat oppineensa ranualaisilta työkavereiltaan paljon ja oppivat edelleen lisää.
Vaikea suomen kieli
Jasminin ja Dianan mukaan Ranualla vain yksi asia on ollut hankalaa.
– Suomen kieli on ollut vaikeinta! Se on ollut ainoa asia, joka on rajoittanut meitä ja aiheuttanut joskus ahdistustakin. Pohjoisessa on oma murre, joka tekee kielen ymmärtämisen vielä vaikeammaksi, Diana huokaa.
Suomen kieltä ei ole turhaan sanottu yhdeksi vaikeimmaksi kieleksi ulkomaalaisen oppia. Tämän myös filippiiniläiset allekirjoittavat.
– Varsinkin suomen kielen ääntäminen on tosi vaikeaa. Vaikka olimme opiskelleet kieltä, ääntämisen takia meitä ei aluksi ymmärretty. Meidän piti opetella lausumaan kova r-kirjain, ää ja öö. Kieltä ei opi riittävästi koulussa, vaan tekemällä työtä Suomessa. Suomea oppii vain puhumalla joka päivä suomea suomalaisten kanssa.
Vanhukset kuin perheen jäseniä
Vanhusten eli asiakkaiden kanssa asiat ovat sujuneet hyvin.
– Meillä ei ole heistä mitään pahaa sanottavaa. Heillä on toki terveyshuolia, mutta se kuuluu korkeaan ikään. Kohtelemme heitä kuin he olisivat oman perheemme jäseniä, Diana ja Jasmin kertovat.
Suomen ja Filippiinien vanhustenhoidossa on eroja. Filippiineillä vanhuksia hoidetaan enemmän kotona ja tehostetussa sairaalahoidossa kuin Suomessa.
– Filippiineillä esimerkiksi muistisairaat poikkeavat suomalaisista, koska heillä on erilaisia terveysongelmia. Täällä Suomessa he ovat rauhallisempia ja hyvässä hoidossa. Filippiineillä on paljon enemmän asukkaita ja liian vähän hoitajia. Vanhainkodit eivät ole yleisiä Filippiineillä. On olemassa joitakin yksityisiä hoivakoteha, jotka maksavat paljon. Filippiinien terveydenhuoltojärjestelmä poikkeaa hyvin paljon suomalaisesta.
Huonot palkat vievät ulkomaille
Filippiiniläisiä hoitajia työskentelee Suomen lisäksi monissa muissa maissa eri puolilla maailmaa. Tämä johtuu sitä, että hoitajien palkat ovat huonoja Filippiineillä.
– Tällä hetkellä Filippiineillä sairaanhoitajan kuukausipalkka on euroiksi muutettuna 600-700 euroa. Ero Suomen palkkatasoon on tosi suuri, mutta toisaalta eläminen on Suomessa paljon kalliimpaa kuin Filippiineillä, Diana kertoo.
Suomen kalliista hinnoista huolimatta kumpikin hoitaja lähettää joka kuukausi rahaa omalle perheelleen Filippiineille.
– Minulla on kaksi lasta, joista vanhempi opiskelee ja toinen on yksityiskoulussa. Kumpikin kouluista on maksullisia, toisin kuin Suomessa. Lähetän kotiin lähes puolet palkastani, Jasmin kertoo.
Isä huolehtii lapsista kotona
Jasminin mies ja isä huolehtivat tämän lapsista, kun äiti on Suomessa töissä.
– Kun olin Filippiineillä, mieheni työskenteli Etelä-Koreassa. Hänellä tuli ongelmia viisumin kanssa, ja hänen piti palata kotiin. Aviomieheni oli tehnyt melkein 10 vuotta töitä tehtaassa ilman pitkiä lomia ja halusi levätä. Silloin oli minun vuoroni lähteä töihin.
Jasmin kertoo, että Filippiineillä ei ole harvinaista, että miehet hoitavat kotia ja lapsia.
Filippiiniläiset kehuvat Ranuaa hyväksi ja erittäin rauhalliseksi paikaksi asua.
– Asuin Filippiineillä maaseudulla, joten tämä on melkein samanlaista. Mutta ei näin kylmää, Diana sanoo.
Jasmin asui kaupungissa maan pohjoisosassa.
– Siellä on kylmimmillään 8-9 astetta, mutta ei lunta.
Ikimuistoinen ensilumi
Ranualla ensilumi oli ikimuistoinen kokemus.
– Se oli mahtavaa ja otimme innoissamme paljon kuvia. Myöhemmin talveen ehti jo vähän kyllästyä. Varsinkin, kun pakkasta oli 30-32 astetta, siis jäätävän kylmää!
Ranualaiset opettivat tulijoita onneksi pukeutumaan arktisiin olosuhteisiin.
– Kun saavuimme, työkaverit huolehtivat, että meillä on varmasti riittävästi talvivaatteita. He antoivat meille villasukkia ja muuta lämmintä vaatetta, kaksikko kiittelee.
Diana ja Jasmin aikovat jatkaa Ranualla työskentelyä ja asumista myös tulevaisuudessa.
– Työ on täällä, joten meillä ei ole muita suunnitelmia. Ehkä jäämme tänne.
Ahkeria ja tunnollisia työntekijöitä
Diana ja Jasmin eivät ole enää ainoat filippiiniläiset hoitajat Ranualla. Viime elokuussa Sisussa aloitti kaksi uutta.
– Meillä on mennyt todella hyvin filippiiniläisten kanssa, he ovat motivoituneita, ahkeria ja tunnollisia työntekijöitä. Työyhteisö on ottanut heidät lämmöllä vastaan, Attendo Sisun hoivakodin johtaja Kirsi Koivuranta kertoo.
Koivurannan mukaan heille tulevat hoitajat ovat opiskelleet omassa maassaan neljä vuotta kestäneen yliopistotasoisen sairaanhoitajakoulutuksen. Suomeen tuleville on vaatimuksia kielitaidossa. Lisäksi heidän terveydentilansa tarkastetaan esimerkiksi koronan ja tuberkuloosin varalta. Motivaation ja henkisen vahvuuden on oltava riittävää uudessa kulttuurissa elämiseen. Myös opintotodistukset on varmistettu.
Attendo Sisussa on 40 asiakaspaikkaa ikäihmisille ja noin 25 työntekijää. Sisun keittiössä tehdään ruokaa talon oman väen lisäksi Ranuan kunnan yksiköille kouluja lukuun ottamatta.