Valmistelevat työt jatkuvat Suhangossa – kaivoksen rakentamisesta ei ole vielä päätetty
Suhangon Konttijärven alueella aloitetaan maan poistaminen kallion pinnasta todennäköisesti tällä viikolla. Työn tekee urakoitsija. Tarkoitus on valmistautua kaivostien rakentamiseen.
– Tämä ei tarkoita sitä, että kaivoksen avaamisesta olisi päätetty, vaan kyse on valmistelevista töistä. Työt voidaan tehdä voimassa olevien lupien nojalla, projektipäällikkö Juha Rissanen Suhanko Arctic Platinum Oy:stä sanoo.
Näiltä osin valmistelevat työt ovat valmiita joulukuun puoliväliin mennessä. Kun kaivostien rakentaminen myöhemmin alkaa, Konttijärven tarvekivilouhoksella aletaan louhia sivukiveä tietä varten.
Kaivostien rakentamisesta ei ole vielä päätetty, mutta yhtiön tavoitteena on aloittaa se ensi kesänä eli kesällä 2023.
Tieto näistä töistä saatiin, kun Ranuan kunnan edustajat ja Business Ranuan tiimi vierailivat Suhanko Arctic Platinum Oy:n toimistolla Rovaniemellä perjantaina 7. lokakuuta.
Konttijärven koelouhinta-alue. Kuva: Suhanko Arctic Platinum Oy.Kannattavuusselvitys vielä kesken
Kaivosyhtiö tekee edelleen hankkeen kannattavuusselvitystä, jonka odotetaan valmistuvan ensi vuonna.
– Louhinta alkaisi Konttijärveltä ja siellä se kestäisi noin 5-6 vuotta. Parin, kolmen ensimmäisen vuoden jälkeen alettaisiin valmistella Ahmavaaran louhintaa. Konttijärvellä on pienempi esiintymä mutta rikkaammat platinaryhmän metallipitoisuudet, Rissanen selventää.
Nykyisen kaivospiirin alueella ovat Konttijärvi ja Ahmavaara.
– Suhanko Arctic Platinum Oy omistaa 90 prosenttia kaivospiirialueesta. Yhtiö toivoo ostavansa loput maat itselleen vapaaehtoisin kaupoin.
Kolmas merkittävä esiintymä on nimeltään Suhanko Pohjoinen.
– Sinne haetaan kaivos- ja ympäristölupaa erikseen kaivoksen rakentamispäätöksen jälkeen.
Suhangon lisäksi yhtiöllä on kaksi muuta hankealuetta, Narkaus Rovaniemellä ja Penikat Keminmaalla ja Tervolassa. Näillä alueilla on tehty pitkään malminetsintätöitä ja niitä jatketaan edelleen.
Projektipäällikkö Juha Rissanen.Kunta haluaa yhtiön kotipaikaksi Ranuan
Kunnan edustajat ottivat puheeksi kaivosyhtiön kotipaikan. Suhanko Arctic Platinum Oy:n kotipaikka on tällä hetkellä Helsinki. Kunnanjohtaja Tuomas Aikkila toivoi, että kaivosyhtiön kotipaikaksi tulisi Ranua.
– Tämän myötä yhteisöverotuotot tulisivat Ranuan kunnalle.
Kehittämispäällikkö Mikko Pöykkö lisäsi, että ranualaisille on tärkeää, että yhtiön kotipaikaksi tulee Ranua.
– Toivon, että yhtiö ottaa asian vakavasti. Oppilaitosten kanssa on keskusteltu siitä, että kaivosalan koulutusta järjestetään Ranualla, jos kaivos avataan.
Rissanen lupasi viedä toiveet kotipaikan siirrosta omistajille Lontooseen.
Suhanko Arctic Platinum Oy on Natural Resources Fund III L.P.:n kokonaan omistama suomalainen yhtiö. Emoyhtiötä hallinnoi brittiläinen pääomasijoitusyhtiö CD Capital Asset Management Ltd, jonka pääkonttori on Lontoossa.
Ranuan Infra Oy:n toimitusjohtaja Juha-Matti Sääskilahti kysyi, miten maailmantilanne on vaikuttanut kaivoshankkeeseen.
– Venäläinen Norilsk Nickel on maailman suurin palladiumin tuottaja ja sota tuo epävarmuutta markkinoille. Palladiumin hinta on todennäköisesti sen johdosta noussut aavistuksen verran. Ei tiedä, kauanko tilanne kestää. Muuten sillä ei ole juurikaan ollut vaikutusta, Juha Rissanen vastasi.
Mikko Pöykkö, Tuomas Aikkila, Juha-Matti Sääskilahti ja Juha Kutuniva Ranualta kaivosyhtiön toimistolla.Ei pelkkää palladiumia
Suhanko on monimetalliesiintymä, jonka arvokkain metalli on palladium. Alueella on myös merkittäviä määriä kuparia, platinaa ja nikkeliä.
Palladiumista suurin osa käytetään tällä hetkellä bensiinimoottoristen autojen katalysaattoreihin. Sitä tarvitaan myös sähkötekniikkaan, kemianteollisuuteen ja hammaslääketieteeseen.
– Palladiumin kysyntä on ollut jo pidempään suurempaa kuin tarjonta ja se on nostanut palladiumin hintaa. Myös dieselautojen kysynnän väheneminen on nostanut palladiumin hintaa.
Rissanen kertoo, että täyssähköautojen kysyntä vähentää palladiumin kysyntää tulevaisuudessa, mutta hybridiautojen yleistyminen lisää kysyntää tätä enemmän.
Platinan hinnan voi olettaa nousevan tulevaisuudessa.
– Platinan hinta voi nousta tulevaisuudessa, kun siirrytään vetytalouteen. Kun vedestä halutaan tuottaa vetyä puhtaasti, platinaa tarvitaan katalyyttinä, jotta elektrolyysi onnistuu. Jos vetyä halutaan käyttää polttoaineena ajoneuvoissa, niiden polttokennoihin tarvitaan katalyyttinä reaktiota kiihdyttämään platinaa, Rissanen kertoo.
Suhangon kaivos ei tuottaisi metalleja vaan nikkeli- ja kuparirikasteita, jotka molemmat sisältävät palladiumia ja platinaa.
– Rikasteet toimitetaan sulattoon ja sieltä edelleen jalostamoon, jossa metallit erotetaan.
Vielä ei ole tiedossa, mihin sulattoon Suhangon rikasteet vietäisiin. Suomessa Harjavallan sulatto voisi hyödyntää Suhangon rikasteet. Sinne viedään Kevitsan rikasteita Sodankylästä.
Ympäristöpäällikkö Erkki Kantola.Monta askelta lupaviidakossa
Kaivoksen toimintaa varten on vielä haettava useita lupia. Ympäristöpäällikkö Erkki Kantola käyttää ilmaisua ”lupaviidakko”.
– Kaava on kunnossa, kaivospiiri eli kaivoslupa on lainvoimainen. Kaivosturvallisuuslupa on myös lainvoimainen. Purkuputken YVA-menettely on käynnissä. Lapin ELY-keskuksen perusteltua päätelmää, johon YVA-menettely päättyy, odotetaan joulukuussa 2022. Suhangon kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvat ovat voimassa, mutta ne päivitetään kokonaisuudessaan ja lupien muutoshakemus jätetään vireille ensi vuoden alkupuolella. Myös käyttöoikeushakemus purkuputkialueeseen jätetään vireille samaan aikaan. Luonnonsuojelulain mukaiset poikkeamisluvat ovat vireillä, Kantola luettelee.
Poikkeamisluvat tarvitaan, koska uhanalaisia suovalkku- ja viitasammakkoesiintymiä jäisi kaivostoimintojen alle. Näille lajeille yhtiö on hakemuksissaan esittänyt kompensaatiotoimenpiteitä, joita ovat siirtoistutukset sekä uusien elinalueiden perustaminen. Myös uusi Natura-arvio tehdään, siinä kriittinen osa on lähistöllä virtaava Simojoki.
Pato-, kemikaali- ja rakennusluvat yhtiö hakee, kun kannattavuusselvitys on valmistunut.
Merkittävin luvista on ympäristö- ja vesitalouslupa, jonka yhtiö toivoo saavansa vuonna 2024.
Yhtiö hakee lupaa aloittaa työt muutoksenhausta eli valituksista huolimatta.
Kantola on ollut mukana Suhangon projektissa myös aikaisemmin. Hän kertoo, että hallinnolliset menettelyt ovat tulleet todella vaativaksi. Esimerkiksi purkuputken YVA-selostus on yli 700-sivuinen pumaska.
Ahmavaaran esiintymän alue. Kuva: Suhanko Arctic Platinum Oy.
Rakentamispäätös ehkä 2024
Oma lukunsa on kaivostie. Runsaat 10 kilometriä pitkästä asfalttitiestä uutta linjausta olisi 6,7 kilometriä ja loppu kulkisi mukaillen nykyistä Palovaaran tietä. Tien kustannusarvio on arviolta noin 7 miljoonaa euroa. Rakennuttajana on Väylävirasto ja kaivosyhtiö rahoittaisi tieyhteyden rakentamisen ensin kokonaan.
VM:n ehdotus vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi sisältää Suhangon kaivostien rakentamiskustannusten osittaisen takaisinmaksun. Jos esitys säilyy hallituksen kolmannessa lisätalousarvioehdotuksessa ja se saa eduskunnan hyväksynnän, valtio maksaa noin puolet kaivostiestä. Korvaus maksettaisiin yhtiölle sen jälkeen, kun kaivos olisi ollut toiminnassa jonkin aikaa.
– Tiesuunnitelma on Traficomissa käsiteltävänä, uskon että päätös tulee tässä kuussa. Tavoitteena on päästä aloittamaan ensi kesänä. Tien rakentaminen vaatii kaksi sulaa kautta eli vuonna 2024 pitäisi tien olla valmiina, Kantola sanoo.
Juha Rissasen mukaan tien rakentaminen on aloitettava ennakkoon, koska kaivokselle on oltava raskaan liikenteen mahdollistava tieyhteys, kun rakentaminen alkaa.
– Varsinainen investointipäätös on mahdollinen vasta, kun saadaan päivitetty ympäristö- ja vesitalouslupa. Jos tie rakennetaan, se on kuitenkin vahva signaali.
Suhangon kaivosta on odotettu avattavaksi aiemmin ainakin vuosina 2005 ja 2008 ja 2012-2013, kun hanke oli aiemmilla omistajilla. Viime kerralla hanke osoittautui liian kalliiksi ja teknisesti epävarmaksi.
– Tilanne on nyt parempi, sillä palladiumin hinta on moninkertainen 2005 tilanteeseen ja kolminkertainen vuoteen 2012 verrattuna. Nyt voidaan tuottaa hyvälaatuista rikastetta perinteisellä vaahdotusrikastusmenetelmällä, eikä siihen liity teknologisia riskejä, Juha Rissanen sanoo.
Kaivoksen rakentamispäätöstä odotetaan mahdollisesti vuonna 2024. Tuotanto Suhangossa voisi alkaa vuonna 2026. Kaivoksen alustava elinikä on vähintään 22 vuotta.
