Kuntapäättäjät tutustuivat Suhankoon – moni kävi alueella ensimmäistä kertaa
Enemmistö Ranuan kunnan valtuustosta näyttää suhtautuvan myönteisesti Suhangon kaivokseen. Tämä kävi ilmi maanantaina, kun yli puolet valtuutetuista ja ryhmä viranhaltijoita tutustui mahdolliseen kaivosalueeseen.
Useimmille käynti alueella oli ensimmäinen. Yhtenä poikkeuksena oli valtuutettu Mika Kehusmaa (kok.), jonka yrityksen MK-Core Drillingin ensimmäinen kairausurakka oli juuri Suhangossa.
Vierailu oli osa kunnan ja kaivosyhtiö Suhanko Arctic Platinumin yhteistyötä, jonka yhtenä muotona on kunnan ja yhtiön yhteiset tapaamiset. Edellinen pidettiin joulukuussa jolloin kaivoshankkeen omistajat vierailivat Ranualla.
Kaivoshanketta ja Suhangon aluetta esittelivät projektipäällikkö Juha Rissanen ja ympäristöpäällikkö Erkki Kantola.
Juha Rissanen (vasemmalla) ja Erkki Kantola esittelivät mahdollista louhosaluetta Ranuan kunnan edustajille.
Suhangon tärkein metalli on palladium. Palladiumia käytetään etenkin autojen katalysaattoreiden valmistukseen. Kaivos vaikuttaa olevan hyvässä myötätuulessa, sillä palladiumin maailmanmarkkinahinta on ollut viime vuonna korkeimmillaan yli 20 vuoteen. Kaivosta on suunniteltu 2000-luvun alusta asti. Aiemmin palladiumin maailmanmarkkinahinta on ollut liian alhainen, jotta kaivos olisi kannattanut.
Runsaat neljä vuotta sitten CD Capital osti projektin sen aiemmalta omistajalta Gold Fieldsiltä.
Palladiumin lisäksi Suhangosta löytyy platinaa, kuparia, nikkeliä, rodiumia, kultaa ja kobolttia.
Kaivosyhtiö jatkaa edelleen kaivoksen kannattavuuden selvittämistä ja hakee kaivoksen vaatimia lupia.
– Käytämme varovaisia ennusteita, eli kaivoksen rakentamista ei ole laskettu korkeasuhdanteiden varaan, Rissanen sanoo.
Peräti 25 metriä korkea rikastamo tulisi taustalla olevalle alueelle.
Selvityksiä vielä tekemättä
Rissasen mukaan kaivoksen ympäristövaikutusten arviointi (YVA), kaivospiiri eli kaivoslupa, kaivosturvallisuuslupa ja kaavoitus ovat jo valmiita ja voimassa.
– Purkuputken YVA-menettely on käynnissä, ympäristö- ja vesitalouslupa päivitetään, kaivostielupaa odotetaan Traficomilta alkuvuoden aikana ja Natura 2000 -arviointi tehdään uudelleen etenkin Simojoen takia. Pato-, kemikaali- ja rakennusluvat haetaan vasta kun kaikki suunnitelmat ovat valmiita, projektipäällikkö luettelee.
Kaivostie valmistuisi Ranualla tämän hetken arvion mukaan vuonna 2024.
Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu paljon purkuputkesta, joka vedettäisiin Suhangosta Kemijokeen Tervolaan.
– Kukaan Tervolassa ei halua putkea sinne. Heitä huolettaa, mitä putkesta tulee. Kun saamme selvitykset valmiiksi alkuvuodesta 2022, kerromme, mitä purkuvesiputkesta tulee.
Rissanen kertoi, että Tervolan kunta haluaa tien Suhangosta Tervolaan.
Tuhannen jalkapallokentän kokoinen allas
Kaivoksen mittasuhteet ovat melkoisia. Esimerkiksi rikastushiekka-allas olisi noin tuhannen jalkapallokentän kokoinen eli 5,4 neliökilometriä. Rikastushiekka- ja sivukivikasoista tulisi noin 40 metriä korkeita. Rikastamosta tulisi noin 25 metriä korkea rakennus, jonka yksi sivu olisi satoja metrejä pitkä.
– Suunnitelma on aloittaa kaivostoiminta Konttijärven esiintymästä, joka on pienin ja jalometalleiltaan rikkain kolmesta suunnitellusta louhoksesta. Kaivoksen tuotanto olisin ensimmäiset vuodet viisi miljoonaa tonnia. Sen jälkeen siirtyisimme Ahmavaaraan ja kaivoksen tuotanto nousisi 10 miljoonaan tonniin, Rissanen kertoi.
Päätöstä kaivoksen rakentamisesta odotetaan aikaisintaan vuoden 2023 lopulla.
Suhanko Arctic Platinumin mukaan rakentaminen toisi 2-3 vuodeksi töitä noin tuhannelle ihmiselle. Valmis kaivos toisi töitä suoraan noin 400:lle ihmiselle. Kaivos toimisi tällä tietoa 22 vuotta.
– Todennäköisesti malmia löytyy vielä lisää alueelta. Aika näyttää, kuinka kauan toiminta voisi jatkua.
Valtuutetut Anitta Jaakola ja Antti-Pekka Aikkila kysyivät ympäristöasioista.
Simojoki ja kaivoksen jälkihoito mietityttivät
Valtuutettuja ja viranhaltijoita kiinnosti muun muassa se, miten luonnolle käy kaivoksen myötä. Simojoen kohtalo mietitytti valtuutettu Antti-Pekka Aikkilaa (kok.).
– Keskitymme varjelemaan Simojokea tässä hankkeessa. Suhanko on sopivan etäällä suojelualueista, Rissanen vastasi.
Esimerkiksi valtuutettu Anitta Jaakolaa (kesk.) askarrutti, mitä kaivoksen jälkeen jää.
– Yhtiön on asetettava vakuus ja tehtävä suunnitelmat jälkien hoitamiseen. Louhoksesta jää kuoppa, mutta se täyttyy aikanaan vedellä. Sivukivikasat ja rikastushiekka-allas peitetään ja ne kasvavat tulevaisuudessa metsää, Kantola vastasi.
Seuraava Ranuan kunnan ja kaivosyhtiön tapaaminen on suunniteltu tapahtuvan keväällä 2022.
Jari Hintsala etualalla katselemassa, mihin rikastushiekka-allas tulisi.
Teksti ja kuvat: Perttu Ruokangas
