Ranualle suunnitellaan satojen miljoonien jätti-investointeja – Suhangon kaivoksen rakentamisesta päätös ehkä jo kahden vuoden kuluttua

Ranua saattaa olla lähivuosina suurten investointien kohteena, jos kaivos- ja tuulivoimayhtiöiden suunnitelmat toteutuvat.

Kaivosyhtiö Arctic Platinum on parhaillaan valmistelemassa tarkempaa kannatusselvitystä Suhangon kaivoshankkeelle.

- Alustavan kannatusselvityksen mukaan kaivoksessa louhittaisiin ja rikastettaisiin malmia viisi miljoonaa tonnia vuodessa ja muutaman vuoden jälkeen määrä nousisi kymmenen miljoonaan tonniin vuodessa eli kaivos olisi Sodankylän Kevitsan luokkaa, projektipäällikkö Juha Rissanen Arctic Platinumilta kertoo.

Juha Rissanen vetää Suhangon kaivoshanketta.

Suhangon tärkein malmi on palladium, jota käytetään pääasiassa autojen katalysaattoreiden valmistukseen. Palladiumin kysyntä ja sen myötä maailmanmarkkinahinta on noussut tuntuvasti.

- Mitä enemmän autokanta kasvaa maailmanlaajuisesti ja samalla päästörajoitukset autoille kiristyvät, sitä enemmän palladiumin kysyntä on kasvanut.

Palladiumin lisäksi Suhangosta louhittaisiin platinaa, kuparia, nikkeliä ja kultaa. Kuparia ja nikkeliä tarvitaan esimerkiksi akkuteollisuudessa.

Suunnitelma on rakentaa kaivoksen purkuvesille yli 40 kilometriä pitkä putki Kemijoen Ossauskoskeen. Sähköjohto vedettäisiin Petäjäskoskelta kaivokselle. Kaivosta varten pitää rakentaa monta kilometriä uutta tietä, joka maksaa noin kuusi miljoonaa euroa. Alueelle rakennettaisiin rikastamo. Tavoite on tehdä Suhankoon kolme avolouhosta vaiheittain eli siirtyä seuraavaan sitten, kun ensimmäinen on louhittu tyhjäksi tai kun sivukivialue täyttyy. Ennallistamistyöt aloitetaan heti, kun edellinen alue on louhittu tyhjäksi. Jokaiselle louhokselle tulisi sivukivien läjitysalueet ja rikastushiekka-altaat.

Suhangon kaivosyhtiön luvitus on hyvin pitkällä. Yhtiön ympäristöpäällikkö Erkki Kantola sanoo, että yhtiö hakee lupaa aloittaa työt, vaikka päätöksistä valitettaisiinkin.

- Rahoittajat voisivat tehdä investointipäätöksen jo loppukesän tai alkusyksyn 2023 jälkeen, Kantola lisää.

Kaivoksen rakentaminen maksaa arviolta useita satoja miljoonia euroja, mutta tarkkaa hintalappua ei ole vielä laskettu.

- Tarkkaa lukua ei ole kerrottu koska kannattavuusselvitys on kesken, Rissanen sanoo.

Rakentaminen toisi 1000 työpaikkaa, kaivos 400

Tämän hetken arvion mukaan rakentaminen toisi 2-3 vuodeksi noin tuhat työpaikkaa. Valmis kaivos työllistäisi suoraan noin 400 ihmistä. Kaivosyhtiön tämän hetken tavoite on, että tuotanto alkaisi Suhangossa vuonna 2025.

- Aikataulut ovat tosin venyneet koko ajan, Rissanen huomauttaa.

Ranuan kunta aikoo olla valmiina kaivoksen tuloon.

- Meidän on tehtävä varautumissuunnitelma Suhangon kaivoksen tuloa varten, jotta oltaisiin valmiina, jos ja kun investointipäätös tulee. Tarkoitus on muun muassa varmistaa, että meillä on asuntoja kaivoksen työntekijöille. Meitä ei yllätetä housut kintuissa eikä kädet taskussa, kunnanjohtaja Tuomas Aikkila sanoo.

Aikkila myöntää, että kiire tulee, jos investointipäätös tehdään jo kahden vuoden kuluttua eli loppuvuonna 2023. Aiemmin on arvioitu, että päätöksen aika olisi vuonna 2024.

- Meidän on pakko ehtiä saada se valmiiksi ennen tuota. Työ on jo lähtenyt liikkeelle.

Kaivoksen naapuriin 25-30 tuulimyllyä

Kaivosalueen naapuriin on tulossa toinen suurhanke, Suhangon Tuulivoima Oy:n tuulivoimapuisto.

Suhankoon on alustavasti suunniteltu vajaat 40 voimalaa, mutta määrä jää tätä pienemmäksi.

- Kun ympäristövaikutusten arviointi tehdään, koneiden määrä vähenee arviolta 25-30 tuulivoimalaan, hankekehityspäällikkö Harri Ruopsa Suhangon Tuulivoima Oy:stä sanoo.

Ranuan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Heikki Kuusela (vasemmalla) ja Suhankotuuli Oy:n hankekehityspäällikkö Harri Ruopsa.

Tuulivoimapuiston alueella on yksityisten ja yhden yhteismetsän maita.

- Maanvuokrasopimuksia on nyt reilusti jo 2/3 osaan alueesta. Sopimuksia on jo niin merkittävästi, että hanketta voisi lähteä viemään eteenpäin.

Monia on huolettanut se, miten porot pärjäävät tuulimyllyjen katveessa.

- Uskon, että tuulivoimalat voidaan sovittaa yhteen poronhoidon kanssa. Se vaatii esimerkiksi voimaloiden määrän karsimista.

Suhangon Tuulivoima Oy on jättänyt kaavoitusaloitteen Ranuan kunnalle. Jos se hyväksytään, alkaa varsinainen kaavoitus ja siitä päättää aikanaan valtuusto.

Tuulivoimaloiden rakentaminen on aikaa vievää hommaa.

- Maanrakennustyöt kestävät 1,5 vuotta, pystytykset tuulisuudesta riippuen puoli vuotta tai pidempään. Myös perustusten rakentaminen vie aikaa. Tuulimyllyjen tuotanto olisi mahdollista aloittaa viiden vuoden kuluttua.

Ruopsa uskoo, että ranualaiset yritykset hyötyisivät hankkeesta.

- Hanke on kooltaan reilu 200 miljoonaa euroa, joten siitä varmasti lohkeaa osa paikallisille yrityksille.

Ruopsa kertoo, että 10 myllyn rakentaminen työllistää rakentamisaikana vajaat 200 ihmistä ja valmiit myllyt vajaat 30 ihmistä vuodessa. Tiedot on saatu Pohjois-Pohjanmaalla tehdystä selvityksestä. Paikalliset yritykset voivat päästä mukaan esimerkiksi maanrakennus- tai rakennusurakoihin.

Tuulivoimahankkeiden määrä kymmenkertaistuu?

Suhangon Tuulivoima Oy:n lisäksi Ranualla puhaltavista tuulista ovat kiinnostuneet myös Megatuuli Oy, St1 ja Metsähallitus, kullakin toiveena kymmenien myllyjen pystyttäminen. Tuulivoimayhtiöiden kasvanut into on osa laajempaa trendiä, jossa siirrrytään fossiilisista energianlähteistä uusiutuviin energiamuotoihin.

- Lapissa on nyt reilut kymmenen tuulivoimahanketta pöydällä ja muutamassa vuodessa niiden määrä kymmenkertaistuu, Lapin liiton maakuntajohtaja Mika Riipi ennustaa.

Maakuntajohtaja Mika Riipi uskoo tuulivoimahankkeiden moninkertaistuvan Lapissa muutamassa vuodessa.

Syynä on entisestään kiihtyvä kysyntä.

- Kunnanjohtajan ovi käy kohta niin, että saranoita pitää rasvata joka toinen päivä, Riipi heittää.

Maakuntajohtajan mukaan saamelaisten kotiseutualue eli pohjoisin Lappi on tarkoitus rauhoittaa luonnonvarojen teolliselta hyödyntämiseltä uudessa Lappi-sopimuksessa.

- Sinne ei siis tulisi yhtään kaivosta, tuulivoimaa tai laajoja hakkuita. Paineet luonnonvarojen hyödyntämiselle keskittyvät Keski- ja Etelä-Lappiin. Kuntien pitää tehdä strategisia päätöksiä siitä, miten kaivoksiin ja tuulivoimaan suhtaudutaan.

Pohjois-Ruotsissa 80 miljardin investoinnit

Kun Lapissa suunnitelmissa on teollisia investointeja 13 miljardin euron arvosta, länsinaapurissa Ruotsissa määrä on aivan toista luokkaa.

- Västerbottenin ja Norrbottenin yhteenlasketut investoinnit ovat jopa 80 miljardia euroa eli seitsenkertainen määrä Lappiin verrattuna. Koko Ruotsi katsoo pohjoiseen ja maa tekee vihreää siirtymää. Ennakoin, että sama kehitys tulee meille Suomeen. Kyse on siitä, tuleeko se kuinka nopeasti ja hallitusti.

Satojen miljoonien teolliset investoinnit ovat merkittäviä piristysruiskeita paikkakunnille.

- Isot hankkeet ovat merkittäviä kerrannaisvaikutusten kannalta: puolen miljardin tai miljardin euron investointi luo valtavan buustin alue- ja paikallistalouteen, se lisää palvelujen kysyntään aivan toisenlaista pöhinää kuin perustila, Riipi jatkaa.

Useampi on miettinyt sitä, voiko Ranualle mahtua tuulimyllyjä, kaivos ja puhdasta luontoa turisteille.

- Ei ole mahdottomuus saada toimimaan matkailua, porotaloutta ja uutta vihreää energiaa, mutta vaatii vielä keskustelua ja tarkempaa silmää, että kaikkien intressit otetaan huomioon, kunnanjohtaja Aikkila kiteyttää.

Aiheesta keskusteltiin Ranuan Yrittäjät ry:n ja paikallislehti Kuriirin järjestämässä Suurhanke-illassa Ranuan valtuustosalissa maanantaina 8. marraskuuta. Paikan päällä oli 55 osallistujaa ja tilaisuudesta tehtyä striimiä seurasi Kuriirin Facebook-sivulla enimmillään 101 katsojaa.

Suurhankeilta veti Ranuan valtuustosalin täyteen.

Teksti ja kuvat: Perttu Ruokangas