Ranuan maitotilojen määrä väheni mutta maidontuotanto laski vain vähän

Ranuan maitotilojen määrä on vähentynyt vuoden aikana neljällä tilalla. Viime vuoden lopussa Ranualla oli 16 maitotilaa, mikä on neljä tilaa edellisvuotta vähemmän. Viime vuonna Ranualla tuotettiin maitoa yhteensä 7,2 miljoonaa litraa, mikä on 440 000 litraa edellisvuotta vähemmän. Maidontuotanto laski siis vain vähän. Tämä tarkoittaa sitä, että lopettaneet tilat ovat lähinnä pienempiä maitotiloja.

– Vuosi sitten kerroimme, että Ranualla tuotettu maito riittäisi ranualaisten lisäksi rovaniemeläisille, pudasjärveläisille ja simolaisille. Nyt Ranuan maitoa ei riitä enää simolaisille, MTK-Ranuan puheenjohtaja ja maitotilallinen Olli Niemelä kertoo.

Laskelmien taustalla on tieto, jonka mukaan suomalainen juo keskimäärin 96 litraa maitoa vuodessa.

– Ranuan maitotiloilla ei ole lopettamisista huolimatta luovuttamisen meininkiä, vaikka vaikeuksia on monella rintamalla ja epävarmat olot jatkuvat, maitotilallinen Jani Sääskilahti lisää.

Maataloutta ovat kurittaneet hurjasti nousseet energian ja polttoaineiden hinnat. Pahimmat hintapiikit näyttävät kuitenkin olevan takana.

Maatilojen asiat nousivat esiin Ranuan kunnan ja maaseudun sidosryhmien tapaamisessa kunnanvirastolla keskiviikkona 22. helmikuuta. Maatalousväen lisäksi kunnan vieraana oli poronomistajia ja metsänomistajien edustaja. Tilaisuus järjestettiin ensimmäisen kerran tasan vuosi sitten.

MTK-Ranuan puheenjohtaja Olli Niemelän tila on Impiössä.

”Kulut ovat tähtitieteellisiä”

Ranuan poronomistajien kuulumisia kertoi Kuukkaan paliskunnan poroisäntä Hannu Juotasniemi. Poronomistajien määrä ei käytännössä ole muuttunut Ranualla vuoden aikana. Heitä on noin sata.

– 25-30 perhettä saa joko pääosan tai merkittävän osan elannostaan poroista.

Porotaloutta rasittavat samat kulujen nousut kuin maatalouttakin.

– Kulut ovat tähtitieteellisiä, rehujen hinnat huitovat pilvissä ja polttoaineet ovat pysyneet pitkään kalliina.

Hyvä uutinen on se, että tuottajalle maksettava poronlihan hinta noussut merkittävästi. Myös teurastettavien porojen määrä on nousemassa viime vuodesta.

Petojen poroille tekemät vahingot ovat jokavuotinen riesa. Myös suunnitelmat kaivoksesta, tuulivoimaloista ja metanolitehtaasta vaikuttavat poroihin ja niiden omistajiin. Vaikka yhtiöt lupaavat korvata vahingot poromiehille, poroisäntä on epäileväinen.

– On ennenkin luvattu kuu taivaalta, mutta ei se ole vielä tullut kenenkään pirttiin, Hannu Juotasniemi sanoo.

Biokaasulaitos olisi miljoonaluokan investointi

Maanviljelijöiden Ranualle suunnittelema biokaasulaitos saa kannatusta poromiehiltä. Hanketta esitteli Mika Impiö. Biokaasutehdasta selvittelee maatiloja Ranualta ja Pudasjärveltä. Mukana on 41 maatilaa, joista 17 kiinnostunut omistajuudesta. Uusiakin tiloja otetaan mukaan.

– Tämä on tiettävästi suurin Suomessa vastaavalla tavalla tehty viljelijöiden vetämä projekti.

Hanketta varten on kartoitettu noin 3200 hehtaaria peltoja, jotka ovat hajallaan eri puolille Ranuaa, noin 50 kilometrin säteelle. Etäisyydet peltojen välillä ovat suuret.

Seuraavaksi jatketaan tarkempia selvityksiä.

– Touko-kesäkuussa pitäisi olla hyvä tieto siitä, kannattaako Ranualle biokaasulaitosta perustaa.

Vielä ei ole arvioitu laitoksen hintaa, mutta kyse on miljoonaluokan investoinnista.

Kunnanjohtaja Tuomas Aikkila haluaa kuulla maaseutuelinkeinojen ääntä myös talousarvion valmistelussa.

ETFuels puhutti

Tilaisuudessa kerrottiin myös muun muassa Suhangon kaivokseen valmistautumishankkeesta ja kunnan maksaman kalkitusavustuksen hakemisesta. ETFuelsin metanolitehdashanke nousi esiin muutaman kerran.

Kehittämispäällikkö Mikko Pöykkö kertasi lyhyesti hankkeen vaiheet.

– Vielä emme tiedä, toteutuuko hanke koskaan. Se tiedetään, että ETFuels ei tule tarvitsemaan kunnan rahaa kuin korkeintaan muutamaan lehti-ilmoitukseen kaavoitusvaiheessa.

Kunnanjohtaja Tuomas Aikkila lisäsi, että jos metanolitehdas päätetään joskus rakentaa, kunta saattaa palkata kuntaan projektipäällikön Suhangon kaivoshankkeen tapaan.

Seuraava maaseutuväen ja kunnan tapaaminen järjestetään ensi elokuussa.

– Ranua on ainut Lapin kunta, joka järjestää tällaisia tapaamisia, MTK-Lapin toiminnanjohtaja Kaija Kinnunen kiitteli.

Tapaamisessa oli mukana 16 henkilöä valtuustosalissa ja kaksi henkilöä etäyhteydellä.