Moni ranualainen haudataan villasukat jalassa

Keijo Saarijärvi on Ranuan ainoa hautausurakoitsija. Hän perusti yrityksensä vuonna 2000 samoihin aikoihin veljensä Sauli Saarijärven kanssa. Molemmilla on omat yritykset, vaikka he toimivatkin saman katon alla Kiireen Rajan talossa. Saman katon alta saa kaikki hautajaisiin liittyvät palvelut – kukkia lukuun ottamatta.

– Yrittäjäksi alkaminen oli sattumien summa. Olen koulutukseltani sahateollisuusteknikko. Jo opiskellessa alan työpaikat vähenivät ja piti keksiä muuta. Ei ollut silloinkaan hinkua kaupunkiin, vaan viihdyin ja viihdyn edelleen Ranualla.

Keijo teki hommia kunnalle ja kotona, kun kuuli kahden yrittäjän olevan lopettamassa. Antti Kuivila oli sulkemassa hautausyritystään ja Eila Turpeinen lounasravintolaa, pitopalvelua ja konditoriaa.

– Usuttelin Saulia, että siinä olisi hommia. Niinpä Sauli jatkoi Eilan hommia ja minä jatkoin Antin hommia.

2000-luvun alussa Ranualla oli toinenkin, simolainen hautausurakoitsija.

– Aluksi meillä oli kilpailija, mutta kun paikalliset alkoivat ottaa enemmän hautauksia minulta, toinen yrittäjä sitten lopetti. Pienesti lähdettiin, tila oli vuokralla ensi alkuun. Sauli osti pian paikan ja minä olen tässä vuokralla, Keijo Saarijärvi kertoo

Keijo Saarijärven toimistossa on esillä useita ruumisarkkuja.

Kiireen Rajan kaksi merkitystä

Keijo hakee ruumisautolla vainajan. Hän valmistelee ja pukee hänet ja myös mukana hautajaisissa.

– Monesti istun kirkon takaosassa hautajaisten aikana ja olen autossa vastaanottamassa saattoväkeä.

Kun hautajaisia suunnitellaan Keijon toimistossa, Sauli käy yleensä juttelemassa omaisten kanssa. Häneltä saa hautajaisiin tarjoilun.

– Kiireen Raja -nimi sopii kummankin toimialalle hyvin. Kiire loppuu tänne Lapin rajalle ja toisaalta sillä on myös kuolemaan liittyvä merkitys.

Kun ranualainen kuolee, Keijo menee paikalle. Oli kyse sitten kodista tai terveyskeskussairaalasta.

– Kuolleisiin tottuu. Se on aina työtehtävä, joka tehdään vainajaa kunnioittaen.

Hautausurakoitsija huoltaa ja pukee vainajan.

– Vainajalle puetaan vainajan paita, joka on takaa auki sekä sukat. Joskus voidaan pukea omiakin vaatteita, jonkun kerran pukukin on laitettu päälle, mutta useammin oloasu tai vastaava. Melkein aina Ranualla vainajalle laitetaan villasukat.

Tarvittaessa vainajan siirtämisessä on apuna sairaalan henkilökuntaa tai kaveri, sillä pelkkä arkku painaa 40 kiloa.

Vainajien paitoja.

Itse oppinut

Keijo on itse oppinut työhön, vaikka hautauspalvelujen opiskeluun löytyy koulujakin.

Hänellä on sopimus kunnan kanssa vainajien kuljetuksista.

– Jos henkilö on kuollut kotiin tai laitokseen, haen hänet sieltä. Esimerkiksi saattohoidossa olleiden siirrosta vastaa kunta. Jos kuolinsyystä ei ole tietoa tai siihen epäillään liittyvän rikos, kuljetuksista vastaa valtio, kunnes kuolinsyy on selvillä tai tutkinta on ohi.

Vainajia säilytetään ennen siunaamista joko hautausmaan ruumishuoneella tai sairaalan kylmiössä.

Ranualla käytetään paljon puupintaisia arkkuja, kuten muuallakin Lapissa. Etelämpänä suositaan verhoiltuja arkkuja. Kaikki arkunmallit voi tuhkata.

Vainaja haudataan yleensä 2-3 viikon kuluessa poismenosta. Hautajaiset voivat siirtyä omaisten ja saattoväen aikataulujen takia. Yleisin siunauspäivä on lauantaina, myös sunnuntaina siunataan paljon.

– Hautajaisiin ja kuolemaan liittyvät asiat ovat luonnollisia, mutta ovat vähän arka aihe. Vaikka toinen sairastelisi, silti voi olla vaikea ottaa järjestelyt etukäteen puheeksi, esimerkiksi minkälaiset hautajaiset järjestetään ja minkälainen arkku hankitaan.

Keijo kertoo, että hän neuvoo ja ohjaa omaisia kuolemaan liittyvissä asioissa.

– Kerron, mistä lähdetään liikkeelle ja mihin otetaan ensimmäisenä yhteyttä. Useimmilla kyseessä on ensimmäinen kerta, harvalle tästä tulee rutiinia.

Keijo on itseoppinut hautausurakoitsija.

Vuosittain 50-60 vainajaa

Alkuvuosina hautauksia oli noin 40 per vuosi. Nyt niitä on ollut vuosittain noin 50-60. Käytännössä Keijolla on hautajaiset lähes joka viikonloppu.

– Syksyllä ja keväällä kuolleisuudessa on piikkejä. Kirkkaimman kesän aikaan niitä on vähemmän. Vuoden vaihteessa menee iäkkäämpiä. Suurin osa kuolee sairaalassa ja hoivakodissa.

Korona ei ole juuri näkynyt Ranualla hautaustoimistolla. Vain muutaman vainajan kuolinsyynä on ollut koronaviruksen aiheuttama tauti.

Suurin osa ranualaisista siunataan kirkossa, mutta silloin tällöin tilaisuuksia järjestetään myös vainajan kotona.

– Useampi vainaja vuodessa käytetään kotipihalla ennen siunaamista.

Ranualla on vielä voimissaan vanha tapa vainajien kunnioittamisessa.

– Pääsääntöisesti kaikki Ranualla pysäyttävät autonsa, kunnes ruumisauto ja koko hautajaissaattue ovat menneet ohi.

Vainajan tuhkat laitetaan uurnaan.

Tuhkaaminen yleistymässä

Valtaosa Ranuan hautauksista on perinteisiä hautauksia, mutta tuhkaaminen yleistyy.

– Tuhkauksia on nyt 5-10 per vuosi, Oulussa on lähin paikka tuhkaukseen. Siellä voi olla pitkäkin jono. Myös Kajaanissa on krematorio. Tuhkauksia tulee lisää, kun Rovaniemelle avautuu krematorio lähikuukausina.

Tuhkat voidaan sirottaa myös maastoon tai vaikka järveen, kunhan on maanomistajan lupa. Uurna voidaan myös haudata.

– Tuhkatuilla vainajilla on hautausmaalla yhteinen kivi, johon tulee nimilaatta.

Hautausyrittäjä kehuu hyvin toimivaa yhteistyötä Ranuan seurakunnan kanssa.

Keijolla oli myös kukkakauppa 15 vuotta S-Marketin talossa, mutta hän lopetti sen viime keväänä.  Hän ei suunnittele muita liiketoimia tai laajentamista.

– Tämä on normaalia sitovampaa työtä, joten muita kuvioita ei kehtaa suunnitella. Puhelin on aina auki, koska soitto kuolleesta voi tulla milloin vain.

Naapurikuntiin Ranuan hautausurakoitsija ei tähyä.

– Näillä näkymin pidän homman nykyisellään. Joka kunnassa on yleensä oma yrittäjä. Harvoin tällä alalla lähdetään muihin kuntiin, koska jalansijaa ei yleensä löydy, vaikka moni on yrittänyt. Rovaniemellekin moni on yrittänyt tulla, mutta pari isompaa hauturia vetänyt aina pidemmän korren.

Hautausurakoitsijalla ei ole palkattuja työntekijöitä tällä hetkellä. Yksinyrittäjä onnistuu silti pitämään myös lomia.

– Tuuraajia onneksi löytyy, kun pitää lomaa. Keväällä olin viikon kalalla ja metsästyslomia on nyt syksyllä. Etelänmatka on varattu viikoksi ensi keväälle.

Hautakivien nimilaattoja ja koristeita.