Ranuan elinkeinotiimi tutustui kaivoskunta Pajalaan
Ranuan kunnan elinkeinotiimi ja Ranuan Infra Oy:n edustajat vierailivat Pajalassa 11. kesäkuuta. Elinkeinotiimi on kunnan elinkeinoasioita käsittelevä taho. Mukana matkalla olivat kunnanjohtaja Tuomas Aikkila, kehittämispäällikkö Mikko Pöykkö, yritys- ja hankeasiantuntija Juha Kutuniva, rakennusmestari Arto Niemelä ja viestintäkoordinaattori Perttu Ruokangas sekä Infrasta toimitusjohtaja Juha-Matti Sääskilahti ja käyttöteknikko Paavo Laivamaa. Vierailun tavoitteena oli kuulla, miten Pajalan kunta varautui kaivokseen ja mitä kaivoksen tuleminen kuntaan tarkoitti.
Vierailua isännöi elinkeinokehittäjä Robert Hawkins. Pajala on lähellä Suomen rajaa sijaitseva vajaan 6000 asukkaan kunta. Kunta on laaja ja harvaan asuttu, välimatkat ovat pitkiä. Väestö vähenee koko ajan, kuten muuallakin Norrbottenissa.
Pajalassa on runsaasti yrityksiä, aktiivisia yrityksiä on noin 570. Suurin osa yrityksistä on pieniä, ja ne työllistävät alle viisi henkilöä. Kun mukaan lasketaan metsänomistajat ja poronhoitajat, 19 prosenttia Pajalan asukkaista on yrittäjiä. Yrittäjien keski-ikä on korkea, joten sukupolvenvaihdoksia tehdään paljon.
Isoimmat toimialat Pajalassa ovat kaivostoiminta, maansiirto- ja koneyrittäjät, metsäteollisuus, logistiikka ja kuljetus, tuotteiden valmistus, kaupan ala ja matkailu.
Yritysten liikevaihto kasvanut tasaisesti viime vuosina. Yritysten kokonaisliikevaihto on noin 2,8 miljardia kruunua eli noin 238 miljoonaa euroa ilman kaivosta – kaivoksen liikevaihto on suunnilleen saman verran kuin kaikkien muiden alojen yhteensä.
Työttömyys on alhainen Pajalassa, vain 3,8 prosenttia. Työntekijöistä onkin monin paikoin pulaa, etenkin hoivapuolella.
Pajalan kunnantalolla.
Asuntopula piinaa
Kunnassa sijaitsee rautakaivos, jonka merkitys Pajalalle on valtava. Työttömyys nousu hurjasti, kun kaivoksen edellinen omistaja Northland Resources ajautui konkurssiin vuonna 2014.
Ruotsissa kunnat eivät saa yhteisö- eivätkä kiinteistöveroa esimerkiksi kaivoksista, vaan pelkästään verotuloja paikkakunnalla kirjoilla olevien työntekijöiden palkoista. Kunnassa on kova pula asunnoista, minkä vuoksi moni kaivoksella työskentelevä ei asu paikkakunnalla. Tämä on Pajalan kunnalle huono asia.
Asuntoja pitäisi rakentaa lisää, mutta rakennuskustannusten raju nousu on vaikeuttanut rakennusinvestointien syntymistä. Myöskään kunta ei ole uskaltanut ottaa riskiä rakentaa uusia asuntoja korkeiden kustannusten takia. Kunnalla on asuntoyhtiö Pajala Bostäder, jolla on noin 400 asuntoa.
– Meidän pitäisi saada asunto-ongelma ratkaistua, jotta kunta saisi verotuloja kaivoksen työntekijöiltä, Hawkins kertoo.
Asuntopulaa pahentaa se, että Ruotsissa harvat yksityiset asunnonomistajat haluavat vuokrata asuntojaan yksityishenkilöille. Oma lukunsa ovat kaivosalan toimijat, jotka ovat haluttuja vuokralaisia paremman vuokranmaksukyvyn vuoksi.
– Tapojärvi Oy tuli urakoimaan kaivokselle vuoden 2024 vuodenvaihteessa. Yhtiö vuokrasi työntekijöilleen kaikki tarjolla olleet asunnot ja talot, Hawkins sanoo.
Palajan kunta on tehnyt alijäämää, mutta sillä on valtavia investointitarpeita: hoivakodin laajennus tai uuden rakentaminen sekä uusi päiväkoti. Ruotsissa kunnat vastaavat sosiaalipalveluista ja vanhustenhoidosta, valtio vastaa perusterveydenhuollosta.
Yhteistyö Pajalan kunnan ja Kaunis Ironin välillä on tiivistä, sillä säännöllisiä tapaamisia on kerran kuukaudessa.
Robert Hawkins esittelee Pajalan rakentamismahdollisuuksia.
Kaivoksella yli 500 työntekijää
Vierailulla kuultiin myös kaivosyhtiö Kaunis Ironin edustajan puheenvuoro. Etäyhteydellä tapaamiseen osallistui vastuullisuusjohtaja Hans Djurberg.
Hän kertoi Kaunis Ironin olevan yksityinen, vuonna 2018 perustettu yhtiö, joka jatkoi konkurssin tehneen Northland Resourcesin jälkeen kaivostoimintaa. Kaunis Ironilla on ollut takanaan vaikea vuosi, jonka vuoksi väkeä on jouduttu vähentämään. Yhtiöllä on noin 400 työntekijää ja lisäksi kaivoksella työskentelee noin 150 alihankkijoiden työntekijää.
Avolouhoksesta louhittu ja jalostettu malmi ajetaan rekoilla Pitkäjärveen, jossa se lastataan junaan. Juna vie lastin Narvikin satamaan, josta se laivataan markkinoille. Asiakkaat prosessoivat rautamalmin teräkseksi ja terästä käytetään infran ja ajoneuvojen rakentamiseen ynnä muuhun.
Kaunis Ironin suunnitelmissa on laajentaa toimintaa kahdelle kaivokselle, Sahavaaraan ja Palotievaan. Yhtiö on saanut luvat laajennukselle aiemmin tänä vuonna. Luvasta on valitettu korkeimpaan oikeuteen, mutta yhtiö pitää valitusten hylkäämistä todennäköisenä. Valitusten käsittely kestää useita kuukausia.
Teamsissa äänessä Hans Djurberg Kaunis Ironilta.
Hyvä maine ja iso ostaja
Rautakaivoksella on hyvä maine paikkakunnalla. Yhtiön tietojen mukaan 95 prosenttia Pajalan asukkaista on sitä mieltä, että kaivoksella on myönteinen vaikutus alueelle. Pajalan 18-34 -vuotiaista 85 prosenttia harkitsee työskentelyä kaivoksella.
Kaivoksella on myös taloudellisesti iso merkitys alueen yrityksille, sillä kaivosyhtiö ostaa Pajalasta tai lähialueelta 417 miljoonan kruunun eli 35,4 miljoonaa euron arvosta vuosittain.
66 prosenttia kaivoksen työntekijöistä asuu Pajalassa tai lähialueella.
– Toivomme, että yhä useampi työntekijä muuttaisi Pajalaan. Tiedostamme, että Pajalassa on asunto-ongelma ja myös puolisolle olisi löydyttävä töitä paikkakunnalta, Djurberg sanoo.
Yhtiö on tähän asti saanut hyvin työntekijöitä ja on tunnettu hyvästä palkkatasostaan. Esimerkiksi hiljattain auki oli 30 kuljettajan paikkaa, joihin tuli yli 150 hakemusta.
Pajalan asuntorakentamiseen haetaan vauhtia etsimällä kunnan ja kaivosyhtiön lisäksi muita tahoja jakamaan kustannuksia ja riskejä. Näitä voisivat olla rahoitukseen, rakentamiseen ja kiinteistökehitykseen liittyvät osaajat. Pajalan kunta ja kaivosyhtiö ovat tavanneet yhtiöitä, jotka voisivat olla mukana projektissa. Kaivosyhtiön uuden luvan ja toiminnan laajentamisen uskotaan jouduttavan projektia.
Vasemmalla Ranuan kunnan ja oikealla Pajalan kunnan edustajia.
