Eläinpuiston ympäristöön ideoitiin monenlaista: Suojoogaa, hyttysreitti, saunamaailma, sukellusvenemajoitus…

Ranuan eläinpuistoa ympäröivän alueen kehittämistä ideoitiin työpajassa eläinpuiston Wild Arctic Restaurantin yläsalissa torstaina 6. kesäkuuta. Mukana oli yrittäjiä, Ranuan Seudun Matkailu Oy:n ja kunnan väkeä sekä työpajaa vetäneet konsultit. Ideointia ja keskustelua käytiin 19 henkilön voimin. 

Työpajassa osallistujat ideoivat alueen kehittämistä isojen paperikarttojen ääressä. Työpajaa vetäneet konsultit Jarmo Rinkinen, Virve Väisänen ja Miia Mäkinen kannustivat ideoimaan ilman rajoitteita – rajoitteet tulevat kyllä vastaan myöhemmin. 

Työpajassa innostuttiin heittämään villejäkin ajatuksia siitä, mitä eläinpuiston ympärille voisi syntyä, jos vain mielikuvitus olisi rajana. Uudenlaisiksi matkailupalveluiksi ideoitiin muun muassa suojoogaa, potkurireitti, virtuaalielämyshalli, hillamajoitus, saunamaailma Ranua-teemalla, suomaauimala, iglu suolle, hyttysreitti, glampingia eli luksustelttailua ja maalle nostettu sukellusvene majoituskäyttöön. 

Osa osallistujista totesi, että tarvitaan lisää majoitusta, ennen kuin alueen matkailu pääsee kasvamaan. Toisaalta taas katsottiin, että ensin tarvitaan erilaista tekemistä ja kokemista turisteille, ennen kuin alue on riittävän kiinnostava majoitusinvestoinneille. 

Yksi työpajassa heitetty idea oli poistaa Murrr Murrr linnasta katto ja rakentaa sen tilalle jättiläishilla petipaikoiksi.

Kylpylähotellille kannatusta 

Kun ideoitiin uutta majoitusta, kylpylähotelli eläinpuiston parkkialueen viereen sai usean osallistujan kannatuksen. Hotellille on ollut varattuna tontti jo jonkin aikaa eläinpuiston naapurissa. Lisäksi heitettiin ideat muun muassa elämyskylästä, revontulimajoituksesta, Murrr Murrr linnan tornin päälle rakennettavasta jättihillasta, latomajoituksesta ja luksuspuumajoista. 

Matkailijoita varten Ranualle tarvitaan lisää palveluja. Työpajassa ideoitiin esimerkiksi illallisravintola, pubi, jääbaari, joulutori, matkamuisto- ja tilamyymälät, selfie-seinä, keilahalli, lapsiparkki ja kakkubaari. 

Työpajassa keskusteltiin myös siitä, mistä porot, hevoset ja moottorikelkat lähtisivät liikkeelle alueelle ja missä hiihtäjien ja pyöräreittien aloituspiste voisi olla. Vilkkaimman sesongin aikaan eläinpuistolla käy melkoinen vilske. Porot hermostuvat, jos valjakkokoirat ovat liian lähellä. Hevoset taas voivat pelästyä esimerkiksi linja-autoja. 

Työpajaan osallistuvat uskoivat, että Ranua erottuu esimerkiksi Rovaniemestä, pienempänä, rauhallisempana ja omanlaista paikallisuutta korostavana matkakohteena. Matkailun halutaan kasvavan edelleen Ranualla siten, että se hyödyttää paikallisia asukkaita enemmän kuin haittaa. 

Post it -lapuilla sijoitettiin majoitusta, reittien aloituspisteitä ja muita palveluja kartalle eläinpuiston ympäristöön.

Tavoite saada uusia yrityksiä

Sekin myönnettiin, että ilman Rovaniemen suuria matkailijamääriä Ranualla olisi paljon nykyistä hiljaisempaa. Moni Ranualla käynyt asiakas on majoittunut Rovaniemellä, eikä pidä tunnin ajomatkaa ongelmana. Miten entistä useampi Rovaniemen tai muun Lapin kohteen valinneen saisi majoittumaan Ranualle ja viihtymään täällä pidempään? Tämä on juuri työpajan järjestäneen RYMY-hankkeen ydinkysymyksiä. RYMY eli Ranuan eläinpuiston ympäristö matkailun yritysekosysteemiksi -kehittämishankkeessa laaditaan kokonaiskehittämissuunnitelma eli master plan eläinpuistoa ympäröivälle alueelle. Tavoitteena on tehdä eläinpuiston ympäristöstä yrityksiä, investointeja ja matkailijoita houkutteleva kansainvälistyvä kestävän matkailun monipuolinen matkailukeskittymä. Käytännössä master planin halutaan houkuttelevan uusia yrityksiä alueelle. 

RYMY-hanke kattaa harmaalla olevan alueen, joka on suurempi kuin Napapiirin matkailualue Rovaniemellä.

Hankkeen konsultiksi on valittu Ellare Oy, jolla on kolme alihankkijaa. 

Hankkeessa on tehty kysely, johon saatiin 88 vastausta, joista osassa ei oltu vastattu kaikkiin kysymyksiin. Konsultti on tehnyt 10 syvähaastattelua muun muassa päättäjille ja investoijille. Lisäksi haastatellaan matkanjärjestäjiä. Hankkeessa on järjestetty kaksi työpajaa, joista ensimmäinen järjestettiin 22. toukokuuta.

Hanke päättyy marraskuun lopussa 2024. Hankkeen kustannusarvio on yhteensä 100.000 euroa, johon Lapin liitto on myöntänyt 80 prosentin tuen Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). 

Lisätietoa saa myös hankkeen verkkosivuilta.

Työpajassa syntyi keskustelua ja mielenkiintoisia ideoita.