Yli satavuotiaan Salmilehdon asunnot ovat kysyttyjä

Salmilehto on historiallinen pihapiiri Ranuanjärven rannalla Ranuan kirkonkylässä. Sen ensimmäiset rakennukset ovat vanhempia kuin Suomi ja Ranuan kunta. Paikka rakennettiin Metsähallituksen aluemetsänhoitajalle. Salmilehtoon nousivat ensin virkatalo eli puustelli, käpyaitta noin vuonna 1911 sekä samoihin aikoihin valmistunut rantasauna, jossa on leivintupa ja vintti. Muutama vuosi myöhemmin noin vuonna 1917 rakennettiin talli ja aitta täydentämään pihaa.

Salmilehto oli alusta asti kyläläisten kokoontumispaikka. Siellä on vietetty vuosien varrella monenlaisia juhlia ja tapahtumia, jotka olivat kaikille kyläläisille avoimia.

Virkatalo on säilynyt yli sisällissodan, talvi-, jatko- ja Lapin sodan. Salmilehto toimi jääkärien etappiasemana 1910-luvulla. Ullakolla piiloteltiin Saksaan meneviä suomalaisia jääkäreitä. Tallissa on aikoinaan ollut asekätkö. Salmilehdon saunarakennuksessa toimi Ranuan ensimmäinen oppikoulu, Saunakoulu, vuosina 1941-43.

Salmilehto oli Metsähallituksen yksi pisimpään käytössä olleista virkataloista. Tila on suojeltu. Rakennuksista suojeltuja ovat vanha virkatalo, talli, aitta, käpyaitta sekä sauna. Vanhan virkatalon ympärillä oleva piha-alue on myös suojeltu ja piha-alueelta löytyvä muinaisjäännös on suojeltu.

Suomessa ei ole enää kovin paljoa yli satavuotiaita rakennuksia, mikä tekee Salmilehdosta merkittävän kohteen osana maamme rakennusperintöä.

Vapunviettoa Salmilehdossa talon alkuvuosina.

Karttuset ostivat paikan 2015

Metsähallitus muutti pois Salmilehdosta vuonna 2011. Paikka oli myynnissä ainakin pari vuotta, kunnes Unto ja Leila Karttunen ostivat sen vuonna 2015. Unto oli työskennellyt Metsähallituksella ja jäi eläkkeelle vuosi kauppojen jälkeen.

Omistajanvaihdoksen jälkeen Salmilehdossa on remontoitu joka kesä.

– Olemme työllistäneet nuoria rakennusten maalaamisessa. Nuoret ovat hioneet ja maalanneet pinnat omin käsin. Se on ollut iso työ, Unto kertoo.

Unto on tehnyt remontteja paljolti omin käsin, mutta paritalon remontin teki ranualainen rakennusliike Rohex.

Vaikka yli satavuotiaan pihapiirin rakennusten kunnossapito on jatkuvaa työtä, Unto ei ole ottanut siitä paineita.

– Aamulla on saanut lähteä kiertämään rakennuksia ja päivä kuluu siinä. Tämän ikäisten rakennusten kunnostamisessa työ ei lopu. Kesäisin sen etenkin huomaa, kun kävelee pihapiirissä, huomaa yhtä ja toista tekemistä. Vanha pihapiiri vaatii koko ajan kunnostamista. Tämä on silti mielenkiintoista puuhaa, enkä osaa luokitella tätä isoksi urakaksi. Tämä on elämää, Unto pohtii.

Remonttien lisäksi oma työnsä on raivata puistoaluetta ja rantaa.

– Raivaamista on tehtävä joka vuosi, muuten 2-3 vuoden päästä tässä olisi viidakko. Vesakko kasvaa todella nopeasti.

Kuriiri kertoi Salmilehdon kaupoista tuoreeltaan vuonna 2015.

Ei mahtava bisnes

Vaikka töitä tekee paljon itse, rahaakin tarvitaan.

– Kyllä se vaatii rahaa, että on pystynyt hoitamaan kaikki. Ei tämä ole mahtava bisnes, mutta lyhennykset ja kulut on pystytty maksamaan. Eikö se riitä, Unto miettii.

Karttusten mielestä vanhassa kulttuuriympäristössä puuhaaminen on oikeastaan elämäntapa ja mukava sellainen.

Aluksi Karttuset vuokrasivat matkailukäyttöön virkatalon eteläpäädyn asuntoa lähinnä Booking.com -sivuston kautta. Vieraita oli monesta maasta. Vaikka yhteistä kieltä ei aina ollut, hommat sujuivat hyvin.

– Meillä oli aikanaan 30 ukrainalaisia hillanpoimijaa, jotka nukkuivat siskonpedissä toimistossa. He kalastivat järvestä kalaa, oli perunasäkit ja hillot mukana. Eivät tainneet kaupassa käydä, muistelee Leila.

Leila on keskittynyt Salmilehdossa puhtaanapitoon ja sisustamiseen.

Turistien ja marjanpoimijoiden majoittaminen väheni, kun Karttuset muuttivat asumaan Salmilehdon puustellin eteläpäätyyn vuonna 2019.

Virkatalo eli puustelli kohoaa jylhänä Ranuanjärven rannalla.

Sesonkityöläisiä vuokralla

Karttuset vuokraavat kuutta asuntoa yrityksensä Asunnonvuokraus Salmilehdon nimissä. Asunnoilla on kova kysyntä. Muut virkatalon asunnot on vuokrattu. Vuokrattuna ovat myös tontilla sijaitseva paritalo ja toimistorakennus. Toimistorakennuksen huoneet on vuokrattu Ranuan Seudun Matkailu Oy:n sesonkityöntekijöille.

– Meillä on täyttä, mutta silti meille soitetaan ja kysytään asuntoja. Moni kaipaa isoja perheasuntoja. Yhteisöllinen asuminen kiinnostaa, Leila kertoo.

Pihapiirissä olisi vielä kunnostettavaksi päärakennuksen kanssa samoihin aikaan valmistunut rantasauna, jossa on tupa ja vintti. Museoviraston suojeleman rakennuksen kunnostussuunnitelmat ovat jo olemassa.

Salmilehto oli kyläläisten kokoontumispaikka jo yli sata vuotta sitten ja sitä se on vieläkin ainakin heinäkuussa, jolloin pihalla on järjestetty kaikille avoin historiatapahtumia Tappauksia. Tapahtuma on järjestetty jo kuusi kertaa.

Karttuset ovat saaneet Salmilehdon kunnostamisesta Ranuan kunnan kulttuuripalkinnon joulukuussa 2022.

Salmilehdon tulevaisuus pian puntarissa

Unto on 72 ja Leila 74 vuotta. Unto myöntää, että lähivuosina on ratkaistava Salmilehdon kohtalo.

– Ikä karttuu joka päivä. Ehkä 3-5 vuoden kuluttua on tehtävä joku ratkaisu. Seuraavassa polvessa on nuoria nousemassa. Pientä toivetta ja keskustelua on, että sieltä saattaisi nousta joku tekijä. Jos niin ei käy, sitten on markkinoitava Salmilehtoa ostajille normaaleja markkinakanavia pitkin.

Unto myöntää, että voisi harrastaa vaihteeksi myös jotakin muuta.

– Jos jonkun vuoden ehtisi harrastaa jotakin muutakin, vaikka retkeilyä. Jos nyt lähdetään viikoksi reissuun, se vaatii melkoisia järjestelyä. On sovittava, keneen asukkaat ottavat yhteyttä, jos tulee ongelmia.

Tämän artikkelin lähteenä on käytetty myös Eeva-Liisa Peterin diplomityötä ”Salmilehto – Metsähallituksen aluemetsänhoitajan virkatalon historiaa ja uudelleenkäyttösuunnitelma” (Oulun yliopisto, 2020). Osa artikkelin kuvista on peräisin teoksesta.

Unto ja Leila Karttunen ovat isännöineet Salmilehtoa yli kahdeksan vuotta.