Blogi: Toiveiden vuosi 2024 – toteutuuko Suhanko?
Ranuan kunnan toiminta perustuu voimassa olevaan kuntastrategiaan ja talousarvioon. Kuntastrategia ohjaa päätöksentekoa poliittisesti ja toiminnallisesti. Kuntastrategia on otettava huomioon kunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisessa. Kuntalain 38 §:n mukaan kuntaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti.
Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi vuodeksi talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Taloussuunnitelma on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.
Ranuan kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2024 ja suunnitelmavuodet 2025-2026 kokouksessaan 18.12.2023. Koko suunnitelmakaudelle, 2024-2026, on tulossa 2,8 miljoonaa euroa alijäämää, mutta taseeseen kertynyt kumulatiivinen ylijäämä 14,4 miljoonaa euroa mahdollistaa tämän. Taseeseen kertynyt laskennallinen ylijäämä on siis hyvällä tasolla, mutta vuosikatteen painuminen nollaan sekä investoinnit ja lainojen lyhennykset tulevat huonontamaan kunnan maksuvalmiutta ja kassatilannetta. Taloutta rasittavat kunta-alan kovat palkankorotukset, valtionosuuksien pieneneminen ja korkotason nousu. Vuonna 2024 investointimenot ovat korkealla tasolla, kun päiväkodin ja yläkoulu-lukion rakentaminen jatkuu ensi vuoden puolelle.
Valtuusto päätti vuoden 2024 budjetista 18. joulukuuta 2023.
Vuoden 2025 talousarvion laatimisen yhteydessä Ranuan kunnan talouden kurssia pitää lähteä oikaisemaan siten, että vuosikate on vähintään 500.000 euroa positiivinen. Vuosikatteen tulisi olla 1.000.000 euroa, jotta maksuvalmius säilyisi hyvällä tasolla pitkässä juoksussa. Tämän toteuttaminen vaatii talouden sopeuttamista. Talouden sopeuttamisessa keinoina ovat menojen karsiminen, tulojen lisääminen sekä näiden yhdistelmä. Tuo 500.000 euron sopeutus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kunnan tuloveroprosenttia korotettaisiin nykyisestä 7,1 prosentista 8,1 prosenttiin ja vastaavasti 1.000.000 euron sopeutus vaatisi kunnan tuloveroprosentin korottamista 9,1 prosenttiin.
Vaikka kunnan toiminta on hyvin määrämittaista sekä strategiaan ja talousarvioon pohjautuvaa, on annettava mahdollisuus myös toiveille ja unelmille. Kunnassa odotetaan kuumeisesti ja suurella jännityksellä Suhangon kaivoksen rakentamis- eli investointipäätöstä. Päätös tulee mahdollisesti ensi kesän aikana. Myönteisen investointipäätöksen myötä kunnan ja alueen elinvoima kokisi huiman loikan ylöspäin. Rakentamisvaihe, 2-3 vuotta, työllistäisi 1000 henkilöä ja kaivos toimiessaan, yli 20 vuotta, suoraan 400-500 työntekijää sekä lähes saman määrän välillisesti. Kaivos toisi uusia työpaikkoja, kasvumahdollisuuksia olemassa oleville yrityksille ja mahdollisuuksia uusien yritysten perustamiseen. Kunta saisi kaivosveron, kiinteistöveron ja työntekijöiden tuloveron kautta merkittävän uuden rahoitusvirran toiminnan pyörittämiseen ja kehittämiseen. Ennusmerkit tämän huikean investoinnin realisoitumiselle ovat hyvät. Kaivosalueella on aloitettu kaivostien rakentaminen ja tie valmistuu syksyllä 2024. Suhangon kaivoksen kannattavuus perustuu osaltaan platinaryhmän monimetalliesiintymään. Päätuotteita olisivat palladium, platina, kupari ja nikkeli. Näiden metallien hinta on edelleen hyvällä tasolla.
Kunnan edustajat tutustuivat kaivostien rakentamiseen 18. lokakuuta 2023.
On myös uskallettava ajatella ääneen sitä mahdollisuutta, että kaivoksen investointipäätöstä ei tule ensi kesänä. Tämä tilanne toisi hivenen lisää painetta talouden sopeuttamiselle. Tähän skenaarioon on järkevää varautua.
Ranuan kunta nähdään tuulivoimatoimijoiden näkökulmasta potentiaalisena alueena. Myös Puolustusvoimat sallii tuulivoimarakentamisen Ranualle tietyin reunaehdoin. Kuntaan on jätetty ja todennäköisesti tullaan jättämään vielä lisää tuulivoimaa koskevia kaavoitusaloitteita. Nämä tuodaan valtuuston päätettäväksi voimassa olevan hallintosäännön ja valtuuston tekemän linjauspäätöksen (30.10.2023 § 35) mukaisesti. Kaavoitusaloitteiden mahdollisen hyväksymisen jälkeen lähtee liikkeelle noin 2 vuotta kestävä kaavatyö ja YVA-selvitysten laatiminen. Valtuusto pääsee päättämään varsinaisesta kaavan hyväksymisestä tai hylkäämisestä näiden jälkeen.
Tuulivoiman mahdollisessa rakentamisessa on punnittava hyödyt ja haitat. Haitat selvitetään kaavatyön ja YVA-selvitysten (ympäristövaikutusten arviointimenettely) aikana.
Hyötyinä tulee mm. kunnan saamat kiinteistöverotulot. Yksi tuulivoimala toisi kunnalle kiinteistöveroa (aluksi 30.000 euroa vuodessa) keskimäärin 20.000 euroa vuodessa (tuo 30.000 euroa alenee 2,5 % vuosittain ja minimi on 40 % 30.000 eurosta eli 12.000 euroa). Tuota tuottoa on hyvä suhteuttaa uusista työpaikoista saataviin kunnan tuloverotuottoihin. Yhden tuulimyllyn tuotto vastaa 11 uutta työpaikkaa Ranualla (mikäli työntekijän bruttopalkka on 2.500 e/kk, hän maksaa kuntaveroa Ranualla 1.750,64 e/vuosi). 50 tuulivoimalaa korvaamaan vaadittaisiin siis 550 uutta työpaikkaa. Vastaavasti 50 tuulivoimalaa vastaa 2 prosenttiyksikköä (1.000.000 euroa/vuosi keskiarvotuottona) ja 100 tuulivoimalaa 4 prosenttiyksikköä (2.000.000 euroa/vuosi keskiarvotuottona) kunnallisveroprosenttina. Kunnan kaikki verotulot tällä hetkellä ovat noin 5,6 miljoonaa euroa, josta tuloveron tuotto 3,7 miljoonaa euroa.
Valtion rahoitusjärjestelmää ollaan uudistamassa siten, että uusi järjestelmä on voimassa 1.1.2026 alkaen. Uudistustyötä valmistelee työryhmä (kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistuksen valmistelutyöryhmä) ja sen keskusteluissa on noussut esille mm. tuulivoimasta ja vesivoimasta kunnille tulevien kiinteistöverotulojen siirtäminen valtionosuusjärjestelmän verotulojen tasausjärjestelmään. On selvää, että kyseinen toimenpide vaarantaisi vihreän energian siirtymän ja sen mukanaan tuomat kymmenien miljardien investointimahdollisuudet Suomessa vetyteollisuuden ja vihreän terästeollisuuden kentällä. Tuulivoimarakentamisen tyrehdyttyä valtionosuuksien tasausjärjestelmään ei tulisi enää uutta jaettavaa. Luotan vakaasti siihen, että valtiovalta ei tee tässä asiassa sellaista ratkaisua, joka veisi kunnilta kannusteen uusien investointien ja verotulojen hankkimiseen.
Rahoitusjärjestelmän uudistaminen tapahtuu ennen kuin Ranualla mahdolliset tuulivoimaa koskevat kaavahankkeet tulevat lopullisesti päätöksentekoon valtuustoon. Ei ole siis syytä painaa jarrua asiassa vielä tässä vaiheessa.
