Ranua tunnetaan perinteisesti hillasta, mutta paikkakunnan soissa olisi myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä kävi ilmi Suoseminaarissa, joka järjestettiin Ranualla 22. syyskuuta.

Tapahtuman järjesti Suobiomassojen käyttömahdollisuudet hyvinvointituotteissa ja -palveluissa sekä elintarvikkeissa -hanke. Hanke on Ranuan kunnan ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) yhteishanke. Seminaarissa oli mukana yhteensä noin 20 henkilöä, pääasiassa asiantuntijoita ja yrittäjiä.

Seminaarin avasi projektipäällikkö Tuula Nurmela, joka kertoi muun muassa hankkeen taustoista ja tavoitteista.

Tutkija Juha Ovaskainen GTK:sta esitteli tutkimustuloksia Ranuan kolmelta suolta: Särkisuolta, Hoikkasuolta ja Aitamaantaussuolta. Soilla tehtiin tutkimuskairauksia vuosi sitten.

– Näistä soista potentiaalisin hoito -ja kylpyturvejalosteiden tuotantoon olisi Särkisuo. Asiaa pitää kuitenkin tutkia vielä tarkemmin.

Ranuan soiden turvetta on hyödynnetty tähän saakka lähinnä polttamalla niitä energiaksi. Energiaturpeeseen verrattuna hoito- ja kylpytuoteturvetta tarvitaan huomattavasti vähemmän, Ovaskainen muistutti.

– Hoito- ja kylpyturvetuotteiden tuotannossa turveraaka-aineen volyymin ei pitäisi muodostaa ongelmaa Ranuan kaltaisessa kunnassa. Ranualta pitäisi löytyä raaka-ainetta tuotteisiin, kunhan keruu kohdistetaan oikein.

`Juha Ovaskainen GTK:sta kertoi tutkimustietoja Ranuan kolmesta suosta.`

Turvetta käytetty monessa maassa

Jari Siivarin Fingredient Oy on ollut mukana hankkeessa analysoimalla GTK:n tutkimusnäytteitä laboratoriossaan Ylöjärvellä sekä tekemällä uuttokokeita ja lyhyen kirjallisuuskatsauksen aiheesta.

– Turvetta on perinteisesti käytetty Itävallassa, Saksassa, Puolassa, Baltiassa ja Skandinaviassa, lähinnä ulkoisesti eli esimerkiksi kylpyjä ja kääreitä, Siivari kertoi.

Siivari kertoo, että turvetta on käytetty myös sisäisesti. Ainakin Puolassa on ollut jonkin aikaa myynnissä ravintolisää ja lääkevalmisteita ja ainakin Itävallassa suun kautta otettavia turvetuotteita myydään edelleen.

Turpeesta valmistettuja kosmetiikkavalmisteita on Suomessakin, kuten turveshampoota sekä hiustenhoito- ja ihonhoitotuotteita on, joissa turve on yhtenä raaka-aineena. Saunaturvetta on myyty 20-30 vuotta. Rovaniemeläisen Detrian lihasvoiteissa turveuute on merkittävä ainesosa, Frantsila puolestaan valmistaa puhdistavaa turvetta.

– Ravintolisävalmisteita olisi mahdollista tehdä turpeesta, sitä on ensin rikastettava uuttamalla. Tämän pitäisi olla mahdollista myös Suomessa, Siivari kertoo.

Hän uskoo, että etenkin lemmikkieläimille suunnatut turvetuotteet voisivat olla hyvää liiketoimintaa. Eläimille suunnattuja turvetuotteita ovat kuivikkeet, terraarioturpeet ja relaxantit.

– Hyvä lähtökohta on, että saatavilla olisi suuret määrät edullista, paikallista raaka-ainetta.

Siivari lisää, että alan yrittäjillä riskejä on todennäköisesti edessä.

– Uudentyyppisen yrittäjyyden aloitus on aina riskialtista ja rahoituksen järjestäminen voi olla ongelmallista.

Siivari uskoo, että uudet turveperäiset raaka-aineet voisivat soveltua esimerkiksi hoitotuotteisiin, kosmetiikkaan ja lisäravinteiden raaka-aineiksi.

`Projektipäällikkö Tuula Nurmela avasi seminaarin.`

Turvehoitoja ja kylpyjä suolammissa

Seminaarissa kuultiin myös toista turvealan yrittäjää, Heikki Ruhaa Ähtäristä. Hänen perheyrityksensä on LehtoPeat Oy.

– Meillä on oma suo 200 metriä merenpinnan yläpuolella. Siellä riittää hyvälaatuista turvetta, josta teemme kasvonaamioita, kasvovesiä ja puhdistusaineita. Tarjoamme myös kylpyjä suolammissa.

Lisäksi Ruhan yritys kouluttaa turvehoitajia.

– Koulutamme ihmisiä turvehoitoihin parin päivän perehdyttämisellä. Tulisin mielelläni kouluttamaan aloittavia yrittäjiä myös Ranualle. Olemme kouluttaneet 250 turvehoitajaa eri puolilla Suomea.

Yrittäjä kertoo, että turve auttaa moneen vaivaan.

– Monen selkäkipuun auttaisi Buranan sijaan turvehaude ja hieronta. Turve auttaa myös esimerkiksi iho-ongelmiin, helpottaa reumaoireita ja vaihdevuosiongelmia, hoitaa hiuspohjaa hoitoon ja vähentää kuukautiskipuja.

Ruhan yritys on myynyt tuotteitaan kotimaan lisäksi Japaniin.

– Olimme markkinoimassa Japanissa vuonna 2011, ja sen jälkeen tuotteita alkoi mennä. Myimme kolme 10 000 k kappaleen erää kasvonaamioita. Korona kuitenkin sotki viennin. Japani on herkkä markkina, Ruha sanoo.

`Itävaltalaisen SonnenMoorin turvetuotteita oli maisteltavana seminaarissa.`

Turvejuomaa ja -tabletteja

Seminaariväellä oli maisteltavana turvetuotteita Itävallasta. Tarjolla oli turvejuomaa ja turvetabletteja. Osa tableteista lupasi hyvää hermostolle ja toinen parantaa elinvoimaa.

Seminaari huipentui paneeliin, jossa mukana olivat Heikki Ruha, Juha Ovaskainen, Arctic Warriors Oy:n yrittäjä Katja Misinkangas, erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta ja toiminnanjohtaja Marjut Petäjäjärvi Peräpohjolan Leader ry:stä.

Suobiomassa-hankkeen tavoitteena on edistää uuden tuotekehitys- ja tutkimustoiminnan kehittymistä soiden ympärille ja sitä kautta saada Ranualle lisää uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Hanketta on tuettu Euroopan aluekehitysrahastosta. Toukokuussa 2021 alkanut hanke päättyy marraskuussa 2022.

Hankkeen sivut löytyvät täältä.