Ranualla riittää raaka-aineita biohiilen ja e-metanolin tuotantoon

Ranualla on merkittäviä määriä raaka-aineita biohiilen ja e-metanolin tuotantoon. Tämä käy ilmi Kemin Digipolis Oy:n ja Luonnonvarakeskuksen hankkeesta, jossa Ranuan kunta ja Ranuan Infra Oy ovat mukana. 

Metsäbiomassaa metsähakkeeksi riittäisi Ranualla runsaasti. Kun tällä hetkellä toteutuneita energiapuuhakkuita 150 kilometrin ajomatkan säteellä Ranualta on runsaat 300 000 tonnia vuodessa, metsäbiomassaa olisi saatavissa kestävästi jopa yli 600 000 tonnia vuodessa. Määrää voi suhteuttaa esimerkiksi PUHI Oy:n Ranualle suunniteltuun biohiililaitokseen, joka käyttäisi joitakin kymmeniä tuhansia tonneja metsäbiomassaa vuodessa.  

– Ranualla on siis merkittävästi latvuksia, rankaa ja kokopuuta, joka ei sovellu metsäteollisuuden raaka-aineeksi, mutta hyvin biohiilen tuotantoon. Meillä on hyvät mahdollisuudet nostaa metsien jalostusarvoa Ranualla ja tuoda työtä alueelle, kehittämispäällikkö Mikko Pöykkö kommentoi. 

Hankkeessa selvitettiin myös, olisiko Ranualle kannattavaa tuoda metsäteollisuuden sivuvirtoja biohiilen raaka-aineeksi. Niiden kuljettaminen yli 100 kilometrin päästä tulisi kuitenkin kalliiksi.  

Hankkeessa on laskettu, että biohiilen tuotannosta syntyvistä savukaasuista voisi ottaa talteen hiilidioksidia, jota voisi esimerkiksi hyödyntää ETFuelsin suunnittelemalla laitoksella Näätäaavalla. Hiilidioksidin määrä kattaisi tosin vain osan ETFuelsin tarvitsemasta määrästä. Biohiililaitoksen investointikustannus olisi suuruusluokaltaan noin 25 miljoonaa euroa, jos laitteet tulisivat pääosin EU:n alueelta. 

Biohiiltä saisi todennäköisesti tällä hetkellä kaupaksi maanparannusaineena, energialähteenä, sekä hyödynnettäväksi erilaisiin raskaan teollisuuden sovelluksiin. Esimerkiksi Outokumpu on ottamassa biohiiltä käyttöön teräksen valmistuksessa ja sen oheisprosesseissa. Biohiiltä käytetään myös maanparannusaineena ja veden puhdistamisessa. Tulevaisuudessa sitä voisi käyttää energiantuotantoon fossiilisten polttoaineiden korvaajana, rakentamiseen ja asfalttiin. Tuotannossa syntyvää hukkalämpöä voidaan erinomaisesti hyödyntää kaukolämmön tuotannossa. 

ETFuelsin suunnittelema metanolin tuotanto voisi olla yksi suuri hukkalämpöjen muodostaja, koska metanolin valmistukseen käytettävässä vedyn tuotannossa ja metanolisynteesissä syntyy merkittävät määrät hukkaenergiaa. Kaukolämpöä hukkalämmöstä ei kuitenkaan saa kannattavasti sen alhaisen lämpötilan vuoksi. Hukkalämpö olisi kuitenkin hyvin hyödynnettävissä muun muassa biomassojen kuivaamiseen. 

Selvityksen tuloksia Ranualla esittelivät hankkeen projektipäällikkö Janne Rautio ja projektiasiantuntija Sampsa Vuori Kemin Digipolis Oy:stä. Biohiili ja synteettiset polttoaineet – uuden teollisen toiminnan mahdollistajat Lapissa -hanke on saanut rahoitusta Lapin liitolta ja EU:lta. Hanke päättyy vuoden 2025 lopussa. 

Lue aiempi artikkelimme PUHI:sta täältä ja ET Fuelsin hankkeesta täältä.

Janne Rautio ja Sampsa Vuori esittelivät selvityksen tuloksia.