Ranualla rakennetaan vihreää siirtymää käytännössä – biokaasulaitos vihittiin Kolomaalla

Keskiviikko 18. helmikuuta oli juhlallinen päivä Ranualla, kun Pohjois-Suomen Biokaasun biokaasulaitos vihittiin Kolomaan teollisuusalueella. Laitoksen vihki maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.). Essayah pitää laitosta merkittävänä biotalouden investointina ja samalla hyvin konkreettisena askeleena kohti vihreää siirtymää.

– Tämä hetki on paikallinen juhla, mutta se on myös osa suurempaa tarinaa siitä, miten Suomi rakentaa puhtaampaa, vahvempaa ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta kotimaisin voimin. On hienoa olla yhdessä paikassa, jossa puheet ja teot kohtaavat: tänään vihittävä biokaasulaitos on juuri sellaista tekemistä, jonka varaan Suomen vihreä kasvu ja huoltovarmuus rakentuvat.

Ministeri kehui laitoksen olevan hieno osoitus alueellisen yhteistyön voimasta huoltovarmuuden, energiaomavaraisuuden ja ravinnekierron tehostamisessa.

– Arktinen ulottuvuus tekee tästä hankkeesta erityisen: kyky tuottaa puhdasta energiaa vaativissa olosuhteissa on osaamista, joka herättää kiinnostusta myös kansainvälisesti. Kun täällä onnistutaan, siitä syntyy esimerkki, joka on monistettavissa muihin pohjoisiin olosuhteisiin.

Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n toimitusjohtaja Mika Impiö puhuu, yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jan-Erik Impiö kuuntelee.

Ranualla ei vain puhuttu, vaan rakennettiin

Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n toimitusjohtaja Mika Impiö totesi vihkiäispuhteessaan, että laitos ei ole symbolinen hanke, täällä käsitellään kymmeniä tuhansia tonneja syötteitä, tuotetaan merkittävä määrä uusiutuvaa energiaa ja syntyy kiertolannoitetta, joka korvaa teollisesti valmistettuja ravinteita.

– Jokainen kuutio biometaania on askel kohti omavaraisempaa Suomea. Jokainen ravinnekilo, joka palaa peltoon, on askel kohti kestävämpää maataloutta. Tämä on huoltovarmuutta, energiaomavaraisuutta ja puhdasta siirtymää käytännössä. Ratkaisut eivät synny vain suurissa kaupungeissa, ne syntyvät myös maaseudulla. Jos tämä toimii Suomen Lapissa, se toimii missä tahansa.

Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n arvolupaus on: arvoa alkutuotantoon. Impiö muistutti, että lanta on raaka-aine ja viljelijä on arvonluoja.

– Energia jää alueelle, ravinteet kiertävät, arvo ei valu pois, vaan se jää tänne. Ja kun alkutuotanto vahvistuu, koko alue vahvistuu.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah vihki laitoksen ja leikkasi nauhan.

Laitos ei tuota pelkkää energiaa

Hän lisäsi, että laitos tuottaa energian lisäksi vielä tärkeämpää: omavaraisuutta, vakautta ja tulevaisuutta.

– Täällä ei puhuttu vihreästä siirtymästä. Täällä se rakennettiin. Ei puheilla, vaan päätöksillä.

Impiö antoi erityiskiitoksen Ranuan kunnalle vahvasta tuesta, Business Ranuan Mikko Pöykkö ja Juha Kutuniva saivat kehuja ratkaisukeskeisestä yhteistyöstä.

Pohjois-Suomen Biokaasu Oy on 21 maatilan omistama yritys, jonka tarkoituksena on tuottaa liikennebiokaasua ja kiertolannoitteita mädättämällä lietelantaa ja ylijäämärehua. Biokaasulaitos on 6,3 miljoonan euron investointi. Yhtiön omistavat maatilat sijaitsevat Ranualla, Pudasjärvellä ja Simossa. Laitos on maan suurin maanviljelijöiden omistama biokaasulaitos. Jätevesistä biokaasua tekevä pilottilaitos otetaan koekäyttöön kevään 2026 aikana. Yhtiö on myös aloittamassa järvibiomassojen testaamista biokaasun ja kiertolannoitteen raaka-aineena. Biokaasulaitos aloitti liikennebiokaasun myynnin Ranualla lokakuussa 2025.

Lue aiempi artikkelimme laitoksesta täältä.

Kutsuvieraita laitoskierroksella.

Laitoksen vihkiäisissä oli noin 80 kutsuvierasta.

Kaivoshanke ja vihreän metanolin tehdashanke esiteltiin ministerille

Laitoksen vihkiäisiä juhlistettiin järjestämällä laitoksella avoimet ovat ja pitämällä Vihreä siirtymä Ranualla -tilaisuus Kerkässä. Vihreä siirtymä Ranualla -tilaisuudessa puhui ministeri Essayahin lisäksi Ranuan vihreän siirtymän hankkeiden edustajia.

Essayah sanoi muun muassa, että tilaisuudessa esitellyt investoinnit muodostavat merkittävän vihreän kasvun ja energiaomavaraisuuden kokonaisuuden tälle alueelle. Yhteisarvo on yli kaksi miljardia euroa, ja ne voivat luoda satoja työpaikkoja pohjoiseen Suomeen. Se on mittakaava, joka näkyy arjessa: uusina työpaikkoina, yrittäjyytenä, verotuloina ja palveluina.

– Mutta ehkä tärkeämpää kuin yksittäiset luvut, on se suunta, joka on valittu. Kun rakennamme paikallisista vahvuuksista – uusiutuvista luonnonvaroista, osaamisesta, yhdessä tekemisestä – syntyy kestävää kasvua, joka kestää myös tulevaisuuden muutoksia, ministeri totesi.

Ranuan suurhankkeista esiteltiin Suhangon kaivoshanke ja ETFuelsin vihreän metanolin hanke, jota suunnitellaan Näätäaavalle.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah piti merkittävinä Ranualle suunniteltuja vihreän siirtymän hankkeita.

Suhangon investointipäätös ehkä 2027?

Suhanko on monimetalliesiintymä, jossa on palladiumia, platinaa, kuparia, nikkeliä, kobolttia, kultaa ja rodiumia. Näitä metalleja tarvitaan vihreään siirtymään. Kaivoshankkeen kannattavuusselvitys on parhaillaan meneillään kolmen pääkonsulttiyhtiön voimin. Kaivoksen investointipäätös tehdään, kun hanke on saanut lainvoimaiset luvat. Tällä hetkellä viimeisistä luvista tehtyjen valitusten käsittely on kesken hallinto-oikeuksissa. Todennäköisestä niiden käsittely jatkuu vielä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Suhanko Arctic Platinum Oy arvioi, että luvat olisivat lainvoimaisia vuoden 2027 aikana, jolloin investointipäätös olisi mahdollista tehdä. Tavoitteena on käynnistää tuotanto viimeistään 2030. Rakennusvaiheen on arvioitu kestävän kaksi vuotta ja työllistävän noin 1000 henkilöä. Toimivan kaivoksen arvioitu suora työllistävyysvaikutus on lähes 500 henkilötyövuotta ja toiminta-aika yli 25 vuotta.

Lue aiempi artikkelimme Suhangon kaivoshankkeesta täällä.

Suhanko Arctic Platinum Oy:n maajohtaja Juha Rissanen kertoi kaivoshankkeen tilanteesta.

ETFuelsin tehdas rakenteille ehkä 2030?

ETFuelsin ja Neovan Näätäaavan hankealueelle on tarkoitus rakentaa vihreää metanolia tuottava tehdas sekä enintään 57 tuulivoimalan tuulivoimapuisto. Tehtaassa valmistettaisiin vihreää metanolia laivaliikenteen ja ilmailun tarpeisiin. Tehdas saisi tarvitsemansa sähkön pääasiallisesti suoraan omista tuulivoimaloista, eikä niitä liitettäisi sähköverkkoon vaan kyseessä on niin sanottu off-grid -ratkaisu. Investoinnin suuruus on noin 900 miljoona euroa. Rakennusaikana työpaikkoja tulisi noin 500 ja tehtaan ollessa toiminnassa työpaikkoja olisi suoraan vähintään noin 60 ja välillisesti vieläkin enemmän. Näätäaapa-hanke on tällä hetkellä kehitysvaiheessa ja tehtävänä on vielä muun muassa luontoselvityksiä. Hankkeen kaavoitus on meneillään. Tavoitteena olisi päästä rakentamaan tuulivoimaloita ja tehdasta vuosina 2030-2032 ja tuotanto voisi alkaa vuonna 2033.

Lue aiempi artikkelimme Näätäaavan hankkeesta täältä.

Näätäaapa-hankkeesta kertoivat ETFuelsin tekninen johtaja Anthony Wang ja Neovan vanhempi projektinjohtaja Ville Kenttämaa.

Vihreä siirtymä Ranualla-tilaisuudessa oli arviolta noin 150 osallistujaa.