Ministeri Essayah Ranualla: Myönteinen käänne maataloudessa tapahtunut

Ranualla 18. helmikuuta vieraillut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) iloitsi siitä, että maataloudessa investoinnit ovat vihdoinkin lähteneet liikkeelle. Tuoreimpana investointina on Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n laitos, jonka ministeri vihki keskiviikkona.

– Investoinnit olivat valtavassa laskussa vuoteen 2022 saakka, mutta sen jälkeen suunta on muuttunut. Nuorten viljelijöiden tukea on haettu enemmän kuin kertaakaan vuoden 2014 jälkeen ja lihan tuottajahinnat ovat korkeammat kuin kertaakaan koko EU-jäsenyyden aikana, myös maidon tuottajahinnat ovat nousseet, Essayh luettelee Business Ranuan haastattelussa.

Myös sukupolvenvaihdoksia on tehty koko maassa ministeriön arvioita enemmän.

– On kriittistä, että nuoret lähtevät jatkamaan tiloja. Viljelijöistä meillä on eläkeläisiä lähes kolmannes eikä siinä iässä enää tehdä isoja investointeja. Meillä ja muualla EU:ssa tilat siirtyvät seuraaville liian myöhään.

Suomessa 15 prosenttia viljelijöistä on nuoria, kun EU:ssa luku on 12 prosenttia.

Ministeri kertoo, että nuorten intoa maanviljelyyn latisti edellinen EU-komissaari, jonka johdolla viljelijöistä tehtiin ilmaston syntipukkeja. Ei siis ihme, että monet nuoret eivät nähneet tulevaisuutta alalla.

– Käänne tulevaisuuden uskossa on onneksi saatu.

Murheenkryyni Suomessa ovat edelleen viljantuottajat erityisesti Etelä-Suomessa. Viljanviljelijöiden alhoon ovat vaikuttaneet esimerkiksi hyvät viljasadot, jotka ovat pitäneet tuottajahinnat matalina.

Maataloudessa käänne parempaan on tapahtunut, iloitsee maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Kuvassa ministeri Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n laitoksella Ranualla.

Vauhtia sukupolvenvaihdoksiin

Sukupolvenvaihdoksia vauhditetaan myös uudistuksella.

– Tänä vuonna puoliväliriihestä tuli tieto, että nuoret tuottajat, jotka saavat nuoren tuottajan tulotukea vuosina 2026-27 viisi vuotta takautuvasti, saavat korvauskelpoisuuden pelloille, joilla ei vielä ole korvauskelpoisuutta, Essayah kertoo.

Itä- ja Pohjois-Suomessa on paljon peltoja, joille ei voi saada tukea.

– Vuonna 2024 alkoi järjestelmä, jossa alettiin jakaa korvauskelpoisuuksia, kun niitä vapautui pelloilta. Puoliväliriihessä todettiin, että tähän tarvitaan nopeampaa kiertoa, jotta voidaan auttaa nuoria viljelijöitä. Tämä on vauhdittanut sukupolvenvaihdoksia, jos tilalla on ollut paljon korvauskelvottomia peltoja.

Merkittävä tekijä maatalouden investointien jarruttamisessa on pankkien kiristynyt lainansaanti.

– Olemme taklanneet tätä sillä, että Finnveran lainsäädäntöön on tehty muutos. Tähän asti Finnvera ei ole voinut rahoittaa maa- ja metsätaloutta, mutta 1.5.2026 lähtien Finnvera voi tulla takaamaan, esimerkiksi pankkirahoituksen taustalla olevalla lisätakausmahdollisuudella. Tätä voi käyttää, jos investoi esimerkiksi tilan yhteyteen tilateurastamoa tai suoramyyntiä.

Essayah kertoo, että elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.) on aloittanut neuvottelut pankkien kanssa kiristyneestä lainansaannista.

– Tämä ei koske vain maataloutta, vaan kaikki pk-yritykset eivät saa rahaa pankista, vaikka olisi kuinka kannattavia hankkeita. Tämä on Suomen talouden käsijarru eli syy, miksi talous ei lähde liikkeelle. Syynä on pankkien ylikireä sääntely Suomessa.

Essayah sanoo, että pankit menevät mielellään EU:n pankkisäätelyn taakse, mutta hän peräänkuuluttaa pankeilta yhteiskuntavastuuta.

– Pankit ovat korkeampien korkojen aikana tehneet hyvää voittoa ilman, että tekivät yhtään muuta. Pankkeja on aiemmin tuettu veronmaksajien tuella. Pankeille kuuluu rahoitushuollon ylläpitäminen yhteiskunnassa.

Lakimuutoksen tavoite parantaa ruoantuottajien asemaa

Hallitus ajaa elintarvikemarkkinalain uudistusta, jonka tarkoituksen on parantaa suomalaisten ruoantuottajien asemaa. Kauppa ei ole katsonut uudistusta suopeasti.

Ministeri Essayah kertoo, että lain uudistuksen taustalla on erittäin keskittynyt kauppa Suomessa: kahdella kauppaketjulla on 80 prosentin markkinaosuus ja suomalaiset ketjut käyvät Euroopan kannattavinta kauppaa. Samaan aikaan alkutuottajat ovat olleet todella vaikeassa tilanteessa eikä tulot ole muodostuneet oikeudenmukaisesti. Tähän ovat vaikuttaneet kaupan omat merkit.

Elintarvikemarkkinalain uudistuksen tavoitteena on parantaa suomalaisten ruuantuottajien asemaa. Miten ja koska se käytännössä alkaa näkyä?

– Lakiin tulee kaupoille velvollisuus avata sopimukset tuottajien kanssa, jos tulee force majeure -tilanne, kuten vuonna 2022 kun energian ja lannoitteiden hinnat nousivat nopeasti. Toinen muutos on kaupan omien merkkien hyvä kauppatapa: kaupalla ei ole oikeutta vaatia tuottajalta, että sen on tuotettava kaupan merkkiä, jotta saisi oman merkkituotteensa kauppoihin. Kolmas muutos on se, että kaupalla ei ole oikeutta vaatia reseptiikkatietoja, jotka eivät ole kuluttajan kannalta olennaisia. On tapahtunut paljon tilanteita, joissa ensin alkutuottaja tai elintarviketeollisuus on tehnyt kaupan kanssa sopimuksen tuotteesta ja kauppa vaatii reseptin ja kohta kilpailutetaan tekijä tällä reseptillä ja otetaan halvempi.

Essayah: Lain uudistus ei nosta ruuan hintaa

Essayah ei usko, että uudistus nostaa ruuan hintaa, kuten julkisuudessa on väitetty.

– Jos lakiuudistus tuo oikeudenmukaisempaa sopimusoikeutta, miten se liittyy ruuan hintaan? Jos on jotain sellaisia pelkoja, silloin kauppatapa ei ole toiminut. Voisiko Euroopan kannattavin kauppa pikkuisen tinkiä katteestaan? Jos hyllyissä on vain kaupan omia merkkejä, ei ole meidän meidän alkutuottajia eikä kotimaisia elintarvikkeita, ministeri sanoo.

Hän lisää, että lainsäädännön arviointineuvonta on sanonut, että lainsäädäntö on tarpeellinen.

– Uudistuksen myötä kaupan omat tuotteet eivät häviä mihinkään eikä uudistus vaikuta niiden hintoihin. Kauppa voi myydä edelleen niin edullisesti kuin kate kestää. Laki toimii kaikkien ketjussa olevien parhaaksi ja kuluttaja hyötyy tästä eniten, Essayah vakuuttaa.

Maatalouden tulevaisuudessa ministeri näkee mahdollisuuksia.

– Tilojen määrä ja lehmien määrä vähenee, mutta tuotanto pysyy samana tai jopa kasvaa. Lypsäviä on enemmän kuin aiemmin. Maatalouden pito on ammattimaistunut. Kuten MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä on todennut, tämä on yritystoimintaa eikä mitään harrastelua.

Ministeri muistuttaa, että maanviljelijän pitää olla monitaitoinen osaaja, joka kantaa isot riskit ja vastaa suurista investoinneista.

– Perheviljelmäpohjaisuus pysyy Suomessa. Ei ole tarkoitus, että meille tulee maitokolhooseja. Meidän maatilat ovat ihmisen kokoisia.

Ministeri Essayah leikkasi nauhan biokaasulaitoksella Ranualla.