Suhangon kaivos voisi toimia jopa 25 vuotta ja tuoda lähes 500 suoraa työpaikkaa

Suhangon kaivoshankkeesta saatiin uutta tietoa Suhangon kaivoshanke ja malminetsintä -tilaisuudessa 25. marraskuuta Monitoimikeskus Kerkässä Ranualla. Tilaisuudessa oli mukana noin 85 henkilöä, joista suurin osa seurasi puheenvuoroja etäyhteydellä.

Suhangon tilanteesta kertoi Suhanko Arctic Platinum Oy:n maajohtaja Juha Rissanen. Kaivoshankkeen kannattavuusselvitystä tehdään parhaillaan ja työ etenee suunnitelman mukaisesti.

– Suhangon arvioidut malmivarat ovat kasvaneet, ja ne mahdollistavat reilun 25 vuoden toiminta-ajan, perustuen aikaisempaan kairaustietoon. Myös työpaikkojen määrä on tarkentunut. Kaivokseen syntyisi lähes 500 suoraa työpaikkaa, Rissanen kertoo.

Aiemmin Suhangossa on puhuttu noin 20 vuoden toiminta-ajasta ja noin 400 suorasta työpaikasta. Suorien työpaikkojen lisäksi kaivos synnyttäisi myös satoja muita työpaikkoja muiden kuin kaivosyhtiön palvelukseen, muun muassa alihankkijoille.

– Kairaamalla voidaan varmentaa lisää malmivaroja ja lisätä kaivoksen toiminta-aikaa, toimintakapasiteettia tai molempia. Tällä hetkellä suunnitellut louhokset ovat hieman yli 200 metrin syvyisiä, kun esimerkiksi Kevitsassa ollaan jo 400 metrin hujakoilla.

Kaivoshankkeen kannattavuusselvityksen on määrä valmistua kesäkuussa 2026 ja sen tulosten perusteella on mahdollista tehdä päätös siirtymisestä tarkempaan suunnitteluvaiheeseen. Kun tarkempi suunnitteluvaihe on valmis ja luvat ovat lainvoimaisia, yhtiö voisi tehdä investointipäätöksen kaivoksen rakentamisesta.

Maajohtaja Juha Rissanen Suhanko Arctic Platinumista.

Lupia käsitellään kahdessa hallinto-oikeudessa

Suhanko Arctic Platinum Oy:n saamasta ympäristö- ja vesitalousluvasta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on kesken. Yhtiö valmistelee parhaillaan omaa vastinetta valituksiin ja lausuntoihin.

– Yleensä tämänkokoisen hankkeen käsittely vie noin 1-1,5 vuotta. Hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollista hakea valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Toivotaan, että käsittely hallinto-oikeudessa riittäisi.

Kaivosyhtiölle myönnetystä purkuputken kaivosluvasta on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, jossa asiaa käsitellään parhaillaan. Myös tämän oikeusistuimen päätöksestä on mahdollista hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Rissanen arvioi, että hankkeella voisi olla lainvoimaiset luvat vuosien 2026-2027 vaihteessa tai vuoden 2027 alussa.

– Toivottavasti rakentaminen voisi alkaa sitten. Rakennusvaihe kestäisi pari vuotta.

Kaivosillan osanottajia. Edessä Avea Median Jorma Simonen kuvaa tilaisuutta Suhanko Arctic Platinumin viestintää varten.

Malmi kulkisi sähköisillä kuljettimilla

Suhangon kaivokselle suunnitellaan malmin kuljettamista sähköisillä kuljettimilla diesel-autojen sijaan. Yhtiö perustelee ratkaisua sillä, että Suomessa on tarjolla runsaasti päästötöntä sähköenergiaa ja sähköisten kuljettimien hyötysuhde on parempi kuin diesel-autojen. Tähtäimessä ovat tietysti myös päästöjen vähentäminen. Sähköisillä kuljettimilla hiilidioksidipäästöt vähenisivät 20 vuoden aikana 1/7:ään verrattuna diesel-kalustoon.

– Vaikka Suhangon sähköinen kuljetusratkaisu on uusi Suomessa, se ei ole uusi maailmalla, jossa se on ollut käytössä kaivoksissa jopa vuosikymmeniä.

Kaivoksen rikastamosta tulee massiivinen rakennus: päärakennus on noin 420 metriä pitkä ja ylin osa on 55 metriä korkea. Rikastamo tuottaisi platinaryhmän metalleja sisältäviä kupari- ja nikkelirikasteita, jotka myydään sulatoille. Luvan mukainen laitoksen malminkäsittelykapasiteetti olisi 10 miljoonaa tonnia vuodessa.

Yksi tärkeä kaivoksen ympäristöasia on vesien hallinta. Suhangon purkuvedet aiotaan johtaa kaivosalueelta purkuputkea pitkin Kemijokeen Tervolan kohdalle.

– Johdamme pois pääasiassa sadevettä ja pohjavettä. Alueen pinta-ala on suuri ja vuoden aikana sataa reilut 30 senttiä enemmän vettä kuin sitä haihtuu. Ylijäämävettä kertyy etenkin keväällä, kun lumet sulavat. Tämän takia vettä ei voida varastoida tai kierrättää.

Ranuan kunnan ja Suhanko Arctic Platinumin ja kaivosyhtiön omistajan edustajia kuuntelemassa puheenvuoroja.

Ksantaatti pois uudella menetelmällä

Kaivosalueen vedet otetaan talteen, käsitellään ja johdetaan purkuputken kautta Kemijokeen. Alueelle tulee kolme eri vesienkäsittelylaitosta, jotka tulevat rikastamon yhteyteen.

Kaivosyhtiön mukaan vesistä poistetaan muun muassa vesieliöille haitallinen ksantaatti, jota käytetään rikastamolla vaahdotuksessa.

– Yhtiö on kehittämässä Metso Outotecin kanssa prosessia, jolla ksantaatit saadaan pois. Käytettävä menetelmä hajottaa useita muitakin rikastuskemikaaleja kuin ksantaatteja.

– Meidän kivet on ympäristön kannalta suhteellisen helposti hallittavia, malmin rikkipitoisuus ja metallipitoisuudet ovat alhaisia, eikä vesiin sen vuoksi liukene korkeita pitoisuuksia metalleja eikä sulfaatteja. Suurin osa kemikaaleista päätyy tuotteeseen, reagoi rikastusprosessissa tai sitoutuu rikastushiekkaan. Jäljelle jäävät ksantaattipitoisuudet poistetaan sitä varten rakennettavassa vesienkäsittelylaitoksessa. Rikastuskemikaaleista ei tule olemaan haittaa ympäristölle, Rissanen sanoo.

Purkuputkilinjasta tulee 54 kilometriä pitkä. Se vaatii 30-metrisen käytävän. Maa-alueella putki kaivetaan 2-3 metrin syvyyteen. Kyseessä on muoviputki, joka on tehty materiaalista, jota käytetään yleisesti kunnallisten vesi- ja viemäriputkien valmistamisessa.

Tommi Juntikka NewPaakkola Oy:stä kertoi, mitä kaivoksen alihankkijana toimiminen vaatii yritykseltä.

Purkuputki ei huononna Kemijoen vedenlaatua

Rissasen mukaan purkuputki ei vaikuta haitallisesti Kemijoen vedenlaatuun Tervolan kohdalla.

– Suhangon kaivoshankkeen aiheuttama lisäys ainepitoisuuksiin jää olemattoman pieneksi. Emme ole muuttamassa Kemijoen vedenlaatua huonommaksi tällä purkuputkella.

Kun kaivosta aletaan rakentaa ja se on toiminnassa, sinne tarvitaan runsaasti yhteistyökumppaneita. Rissasen mukaan yhteistyökumppaneiden valinnassa ja kilpailutuksessa etelälappilaisuutta pidetään yhtenä tärkeänä valintaperusteena.

Suhangon tämän hetken suunnitelmat kattavat kolme louhosta, jotka kaivetaan vaiheittain. Yhtiö etsii kuitenkin malmia myös suunnitellun kaivosalueen ulkopuolelta. Kaivoshankkeen investointipäätöksen jälkeen yhtiön tavoitteena on hakea kaivoslupaa Suhanko Pohjoinen esiintymän hyödyntämiseksi ja aloittaa maanomistajien kanssa neuvottelut maiden ostamiseksi vapaaehtoisin kaupoin. Uuden kaivosluvan saaminen Suhanko Pohjoinen esiintymälle edellyttää alueen kaavoittamista.

Narkaus-hankkeen mineraaliesiintymät ovat huomattavasti pienemmät kuin Suhangon, mutta niiden jalometallipitoisuudet ovat korkeampia. Arvion mukaan niiden malmimäärät eivät riitä erillisen kaivoksen ja rikastamon rakentamiseen, mutta niitä voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa hyödyntää Suhangon rikastamolla. Alueen malminetsintää jatketaan mahdollisen investointipäätöksen jälkeen.

Penikat-hankkeen tilanne on pitkälti samanlainen kuin Narkaus-hankkeen. Esiintymät ovat pienempiä, mutta pitoisuudet ovat paikoin äärimmäisen korkeita. Myös täällä malminetsintää on tarkoitus jatkaa investointipäätöksen jälkeen.

Kunnanjohtaja Tuomas Aikkilaa haastateltiin kaivosyhtiön videolle ennen tilaisuuden alkua.