Nuohoojan toive asiakkaille: Laittakaa tikkaat kuntoon

Helena Korteniemi on tuore nuohousyrittäjä Ranualla. Hän aloitti nuohoamisen yrityksensä Nuohouspalvelu Korteniemen nimissä keväällä 2023. Kesällä oli vähän hiljaisempaa, mutta syksystä lähtien kalenteri alkoi täyttyä.

35-vuotias Kolarissa syntynyt Helena on kolmannen polven nuohooja, sillä hänen pappansa oli ja isänsä on samalla alalla. Lisäksi sisko työskentelee nuohoojana.

Ennen nuohoojaksi alkamista hän on ollut töissä maatalouslomittajana ja Ranuan Shellin kassalla.

– On tuntunut aivan mahtavalta vaihtaa alaa. Tämä on eka työ, jossa ei saa eikä tartte juosta, vaan saa tehdä rauhassa, Helena kehuu.

Normaalisti työkeikkoja on noin 5-6 päivässä. Hän tekee töitä Ranuan lisäksi naapurikunnissa.

Nuohoojalla on yksi toive asiakkaille.

– Huolehtikaa, että kattoturvatuotteet ovat kunnossa eli katolle on kunnolliset ja ehjät tikkaat ja katolla on lapetikkaat tai kulkusillat, Helena Korteniemi sanoo.

Korteniemi kertoo, että joskus hän on kieltäytynyt menemästä katolle, jos piipulle ei pääse riittävän turvallisia tikkaita pitkin.

– Asiasta on säädetty pelastuslaissa: pidetään kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti. En tee tätä kiusallani, vaan haluan mennä illalla kläppien tykö kotiin.

Helena lisää, että suurin osa asiakkaista pitää asunnon tai mökin tikkaat kunnossa.

– Kiitokset kaikille teille, jotka olette huomioineet nuohoojan työturvallisuuden ja laittaneet työolosuhteet kuntoon.

Laskuharjalla nuohotaan savupiippu.

Naisnuohooja harvinainen pohjoisessa

Nainen nuohoojana ei ole kovin yleinen näky.

– Pohjoisessa on ainakin yksi toinen naisnuohooja. Etelässä naisnuohoojia on enemmän.

Helena on tehnyt keikkaa myös Ranuan naapurikunnissa Simossa ja Pudasjärvellä. Aiemmin Suomessa oli piirinuohoojajärjestelmä, jossa pelastuslaitos valitsi kilpailutuksen perusteella alueensa nuohousyritykset. Järjestelmä purettiin vuonna 2019 ja nyt koulutettu nuohooja voi tehdä työtään missä päin Suomea tahansa.

Helena on tällä hetkellä Ranuan ainoa päätoiminen nuohooja. Edellinen, Markku Saukko, tekee vielä jonkin verran nuohousta, mutta on jäämässä eläkkeelle.

Alan oppilaitos on Tampereella. Helena opiskeli omatoimisesti ja suoritti näytöt Tampereella.

– Nuohousalan tutkinto pitää olla, jotta voi tehdä tätä työtä.

Nuohottavaa Ranualla riittää, sillä paikkakunnalla on noin 800 vakituista asuntoa ja pitkästi yli 1000 mökkiä, joissa on ainakin yksi tulipesä.

Helenan punaisessa pakettiautossa on tarra, jossa lukee Oma Nuohooja. Se tarkoittaa, että hän kuuluu Nuohousalan Keskusliittoon. Sama tarra oli hänen edeltäjänsä Markku Saukon autossa.

Tuhkat imuroidaan.

Nuohousta voi joutua odottamaan

Helena haluaa tehdä työnsä jatkossa nykyistä tehokkaammin ja välttää ylimääräistä ajamista. Syrjässä olevia kohteita hän haluaa nuohota useamman kerralla, jotta turhia mutkia ei tulisi.

– Päivän työt on tavoitteena kerätä samalle suunnalle.

Yrittäjää kiinnostaa myös laajentaa osaamistaan ilmanvaihtokoneiden puhdistamiseen ja huoltamiseen. Se toisi tuloja hiljaisemmille ajanjaksoille, jolloin tulipesiä ei puhdisteta.

Hän toivoo asiakkailta malttia, sillä kiireisimpään aikaan nuohousta voi joutua odottamaan.

– Lapsen asioissa minulla on ollut ja tulee jatkossakin katkoja töihin. Kiitän kärsivällisyydestä teitä kaikkia, jotka maltatte odottaa.

Asuinrakennuksissa tulisijat ja savuhormit on nuohottava vähintään kerran vuodessa. Omassa käytössä olevan mökin nuohous on tehtävä joka kolmas vuosi, vuokramökeissä nuohous on tehtävä vuosittain.

– Itse tehty nuohous ei riitä vakuutusyhtiölle. Ranualla aika moni silti nuohoaa itse nuohoojan käyntien välillä.

Helena Korteniemeä ei pelota nousta korkeammallekaan katolle.