Blogi: 5 asiaa, jotka olen oppinut Ranuan elinkeinoelämästä

Tähän blogiin olen poiminut viisi asiaa, jotka olen oppinut Ranuan yrityksistä ja elinkeinoelämästä vajaan kolmen vuoden Ranualla työskentelemisen aikana. Olen saanut olla kunnanjohtaja Tuomas Aikkilan mukana Business Ranuan tiimissä vierailemassa yli 50 yrityksessä. Lisäksi olen haastatellut kymmeniä ranualaisia yrittäjiä Business Ranuan artikkeleihin ja some-päivityksiin.

1.       Ranualaiset ovat ahkeria yrittäjiä

Ranualla yrittäminen on monella veressä. Ranualla on väkilukuun suhteutettuna selvästi enemmän yrityksiä kuin koko maassa keskimäärin. Ranua kuuluu yritystiheydessä koko maan parhaimpaan viidennekseen.  Viime vuosina yritysten lukumäärä on noussut. Se on kova saavutus, kun samaan aikaan väestö ikääntyy ja kunnan väkiluku on ollut pienessä laskussa.

Ranualaisuudessa on sitkeyttä ja periksiantamattomuutta. Monesti se on työpaikan luomista yrittäjänä ensin itselle ja sen jälkeen ehkä muillekin.

2.       Ranualaisilla on hulluja ideoita

Ranualla on ollut kautta aikain luovia ja kekseliäitä tyyppejä, oman elämänsä pellepelottomia. Ehkä Ranua, alkujaan elinkelvottomaksi moitittu paikka, houkutti juuri kesyttömimmät tyypit asuttamaan näitä soisia korpimaita. Eläinpuiston perustaminen keskelle metsää ja sukellusvenematkojen järjestäminen Simojärven sameissa vesissä ovat tunnetuimpia ranualaisia hulluja ideoita. Moottorikelkan esiaste, Ummenajokas, keksittiin niin ikään Ranualla. Sohvien myynti netissä kuulosti monen mielestä pöljältä ajatukselta 2000-luvun alkuvuosina, mutta Veke teki siitä menestystarinan.

Veken tarina alkoi Ranualta, mutta on laajentunut eri puolille maata. Kuvassa Raision myymälä. Kuva: Veken kaluste Oy.

3.       Hillasta on vaikea saada isoa bisnestä

Hilla on se, mistä Ranua on tunnettu vuosikymmeniä – eläinpuiston lisäksi. Ranualla riittää soita, joista on saatu hurjia satoja kultaista marjaa. Hillan ympärille on yritetty kehittää takavuosikymmeninä monenlaista liiketoimintaa - sekä erilaisin hankkein että ilman. Ja toki sitä on syntynytkin, esimerkiksi hillan osto- ja myyntitoimintaa, luonnonkosmetiikkaa, hillaviinejä ja hillasauna. Isoa liiketoimintaa hillan ympärillä ei kuitenkaan Ranualla ole eikä sellaista ole näköpiirissä. Hilla on edelleen ranualainen juttu, mutta ehkä se odottaa vielä uhkarohkeaa - ja varakasta - idealinkoa, joka voisi tehdä siitä isomman luokan bisneksen.

4.       Matkailu kaipaa muutakin kuin eläinpuiston

40-vuotias Ranuan eläinpuisto on syystäkin ranualaisten ylpeydenaihe. Ympärivuotinen matkailukohde on ulkomaalaisten suosiossa talvella ja kesällä tulevat suomalaiset lapsiperheet. Kunnan omistama Ranuan Seudun Matkailu Oy on nykyään monipuolinen majoitus- ja ohjelmapalveluyhtiö, jonka liikevaihto vuodelta 2022 oli runsaat 4 miljoonaa euroa. Muut Ranualla toimivat matkailuyritykset ovat huomattavasti pienempiä. Yleensäkin Ranuan matkailuelinkeino on vielä melko pienen mittakaavan toimintaa. Yksi mittari on vuodepaikkojen määrä. Ranualla rekisteröityjä ja rekisteröimättömiä vuodepaikkoja on arviolta noin 500, kun esimerkiksi Sallassa niitä on noin 6800 ja Rovaniemellä pitkästi yli 12 000. Ranualla tehdään töitä sen eteen, että turisteja tulisi paikkakunnalle ympäri vuoden ja tekemistä riittäisi monen päivän ajaksi. Eläinpuiston ympäristöön houkutellaankin nyt uusia yrityksiä RYMY-hankkeella.

Milloin näemme hotellin nousevan eläinpuiston naapuriin?

Jääkarhu on Ranuan eläinpuiston vetonaula. Ranuan matkailu tarvitsee muutakin kasvaakseen ympärivuotiseksi.

5.       Ranua kiinnostaa suurhankkeita

Ranua on herättänyt kiinnostusta myös suurten teollisuusluokan investointien kohteena viime vuosina. Useampi tuulivoimayhtiö on tutkaillut Ranuaa. Mielenkiinto Ranuaa kohtaan voi kasvaa entisestään, sillä Puolustusvoimien rajoitusten vuoksi moneen Länsi-Lapin kuntaan ei saa rakentaa enää tuulivoimaa. Investointeja tehdään varmasti jatkossakin, vaikka kovin tuulivoimabuumi näyttää olevan ohi. Tuulivoimalla pyörivä ETFuelsin vihreän metanolin tehdashanke Näätäaavalle ei ole ollut julkisuudessa viime aikoina, mutta töitä sen eteen tehdään koko ajan. Tuulivoimahankkeet jakavat ranualaisten mielipiteitä, mutta valtuusto lopulta päättää, miten niille käy.

Suhangon kaivos on suurhankkeista yksittäisenä investointina suurin ja eniten ihmisiä työllistävä. Töitä tulisi kaivokselle suoraan 400:lle ihmiselle ja välillisesti jopa 500-600:lle. Kaivoksen rakentamisesta odotetaan päätöksiä kesällä 2024. Ranualla kaivoksen vastustaminen näyttää olevan vähäistä ja moni yrittäjä näkeekin kaivoksen tuovan lisää liiketoimintamahdollisuuksia ja kassavirtaa.

Isoksi hankkeeksi voidaan laskea myös biokaasulaitos, jonka alustava kustannusarvio on runsaat kolme miljoonaa euroa. Biokaasulaitoksen investoinnista odotetaan ratkaisuja mahdollisesti jo keväällä 2024. Laitos eroaa edellisistä paitsi kokoluokaltaan, myös sillä, että se olisi ranualaisten ja pudasjärveläisten maanviljelijöiden omistama.

Tuulivoimayhtiöiden kiinnostus Ranuaa kohtaan on virinnyt jälleen.

Nämä olivat ns. päällimmäiset ja ensimmäiset opit ranualaisesta elinkeinoelämästä. Työt Ranualla ja ranualaisten parissa jatkuvat, joten varmasti saan oppia vielä paljon uutta. Vuodesta 2024 tulee varmasti mielenkiintoinen, kun odotettavissa on ratkaisuja niin Suhangon kaivoksesta kuin tuulivoimaloistakin!