Sallaan mahtuvat sekä kasvava matkailu että tuulivoimalat
Ranuan kunnan johtoryhmä ja valtuutettuja vieraili Sallan kunnassa torstaina 28. syyskuuta. Kunnanjohtaja Erkki Parkkinen ja viisi muuta sallalaista ottivat vieraat vastaan Sallan kunnanvirastolla.
–Kuntien taloudessa, roolissa ja elävänä pysymisessä on monia haasteita, joten kunnat tarvitsevat kumppaneita toisistaan, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Merja Mattila kertoi vierailun aluksi.
Salla on pinta-alaltaan Ranuaa noin 60 prosenttia suurempi, mutta asukkaita siellä on 300 vähemmän kuin Ranualla.
–Sodan jälkeen Salla joutui luovuttamaan puolet alueesta Neuvostoliitolle. Silloinen kirkonkylä ja monta muuta kylää jäivät rajan taakse. Jälleenrakennustyö oli valtava ja kyliä rakennettiin runsaasti. Hajallaan oleva asutus tuo haasteita kunnan palvelujen tuottamiseen, Parkkinen kertoi.
Sallassa oli 1960-luvulla enimmillään yli 12 000 asukasta ja Salla oli Suomen suurin maitopitäjä. Sen jälkeen alkanut kaupungistuminen ja Ruotsiin muutto tyhjensi monta pirttiä Sallasta.
–Väkiluku on ollut pitkään laskeva, mutta koronavuosina väkiluku kasvoi ensimmäistä kertaa 50 vuoteen. Muuttovoittoa oli parhaimmillaan 60 henkilöä per vuosi ja olimme Lapin parhaimpia muuttovoittokuntia.
Maatalous elättää enää harvaa sallalaista, mutta sen sijaan matkailu on kunnalle erittäin merkittävä elinkeino.
–Oikeastaan kaikki elinkeinot liittyvät meillä matkailuun. Matkailu tuo ostovoimaa ja palveluja, joita ei muuten tämän kokoisessa kunnassa olisi.
Keskellä ei-mitään
Sallan matkailua on markkinoitu iskulauseella eli sloganilla ”In the Middle of Nowhere”, joka tarkoittaa ”Keskellä ei-mitään”. Slogan on kirjattu vuonna 2008 julkaistuun Sallan matkailustrategiaan ja se on edelleen käytössä.
–Aluksi In the Middle of Nowhere ei saanut varauksetonta kannatusta, mutta sitten se alkoi tuottaa tulosta. Kun kansainvälisten matkailijoiden määrä alkoi kasvaa, slogan on nyt isoin vahvuus, matkailupäällikkö Paula Aspholm kertoo.
Moni sallalainen tienaa leipänsä turistien tuomilla rahoilla. Sallassa joka neljäs yksityisellä sektorilla työskentelevä saa tulonsa matkailusta.
Sallan kunta vastaa matkailun strategiatyöstä, hankehallinnoinnista ja edunvalvonnasta. Matkailuneuvonta on hajautettu kahdeksaan yritykseen. Matkailuyhdistys Matkalla Sallaan ry vastaa Sallan kunnan markkinoinnista ja kunnan matkailupalveluista.
–Olemme halunneet hajauttaa useiden lähtömaiden markkinoille. Jos jonkin maan matkailu hiljenee, se ei kaada Sallan matkailua. Kotimaan matkailijat ovat edelleen suurin matkailijaryhmä ympäri vuoden, heitä on noin 70 prosenttia asiakkaista. Talvella kansainvälisiä asiakkaita on runsaasti, mutta kesällä heitä on vähän.
Erämaa on Sallan matkailun valttikortti, johon kunnan brändi nojaa.
–Tavoittelemme hallittua ja maltillista kasvua. Siihen ei sovi tornihotelli Sallatunturin ytimeen.
Oma lukunsa on Save Salla -markkinointitempaus, joka on tuonut paikkakunnalle runsaasti näkyvyyttä ympäri maailman. Brasilialaisen mainostoimiston tekemässä ilmastonmuutosta käsittelevässä videossa Salla ilmoittautuu vuoden 2032 kesäolympialaisten isännäksi. Video on katsottavissa täällä.
Vuonna 2021 Sallan matkailussa rikottiin ennätys. Kotimaisen matkailun kasvun ansiosta yöpymisiä oli 165 000, mikä on enemmän kuin koskaan. Ja tämä tapahtui ennen kuin Sallan kansallispuisto avattiin.
Sallan matkailupäällikkö Paula Aspholm ja sivistysjohtaja Marja Myllykangas.
Kansallispuistoon miljoonia valtiolta
Sallan kansallispuiston avaamisen myötä vuonna 2022 reitteihin ja muihin rakenteisiin tuli valtiolta 4,5 miljoonaa euroa. Kansainväliset markkinat ovat kasvaneet kuluvan vuoden aikana, mutta kotimaan markkinoilla on ollut pientä laskua.
Ranualaiset kysyivät, minkälaista kansallispuiston hakeminen valtiolta oli.
–Sallassa tehtiin toteutettavuusselvitys, eli mitä investointeja se tarkoittaisi valtiolle, luontoarvoihin ja työllisyyteen ynnä muihin. Perusteellisen selvityksen jälkeen ympäristöministeriön oli helppo alkaa tehdä valmistelua. Kansallispuistoa haki samaan aikaan viisi hakijaa, ja Salla sai ainoana kansallispuiston, Parkkinen sanoo.
Kansallispuistoa on helppoa markkinoida myös ulkomaille, sillä englannin termi ”national park” on tunnettu maailmanlaajuisesti.
Sallassa matkailu on suuren luokan liiketoimintaa verrattuna Ranuaan. Rekisteröityjä ja rekisteröimättömiä vuodepaikkoja Sallassa on noin 6800. Ranualla vastaavia vuodepaikkoja on noin 500. Sallassa vierailijat viipyvät pidempään kuin muualla Suomessa, keskimäärin runsaat viisi vuorokautta.
Jopa 150 tuulimyllyn voimala suunnitteilla
Matkailun ja tuulivoiman yhteensovittaminen on puhuttanut kiivaasti Ranualla.
–Meillä ei kategorisesti kielletä tuulivoimaa, vaan katsotaan tapauskohtaisesti hankkeen vaikutukset asutukseen, maanomistukseen, porotalouteen ja matkailuun. On alueita, mihin matkailun kannalta ei ole järkevä sijoittaa myllyjä, Parkkinen selvittää.
Sallassa ensimmäiset kaksi tuulimyllyä ovat jo pyörimässä. Ne kuuluvat tuulivoimapuistoon, josta 15 myllyä on Kemijärven puolelle.
–Suomen suurin tuulivoimahanke on vireillä Sallan pohjoisosassa. Selvityksessä on jopa 150 voimalan rakentaminen.
Muista elinkeinoista metsätalous on vahvaa Sallassa: korjuuketjut ja kuljetukset työllistävät runsaasti. Sallassa on Suomen suurin yhteismetsä, Sallan yhteismetsä, jolla on lähes 80 000 hehtaaria maita. Lisäksi on paljon yksityisten omistamia metsiä.
Sallan rajavartioasema on myös merkittävä työllistäjä. Rajavartiolaitoksen palveluksessa on lähes 80 työntekijää ja Tullilla yli 10 työntekijää.
–Suurin osa heistä asuu jossakin muualla kuin Sallassa, noin 20 prosenttia on sallalaisia.
Lukiolaisia ulkomailta Sallaan
Sallan oma erikoisuus on lukio, jossa on kansanvälisiä opiskelijoita. Ensimmäiset opiskelemaan tulleet ulkomaalaiset olivat vuonna 2007 saapuneet venäläiset. Lukioon on etsitty opiskelijoita muualta, sillä oman paikkakunnan nuoria on yhä vähemmän.
–Pakon edessä piti alkaa miettiä uudistuksia. Lukiossa on 74 opiskelijaa, mutta jos emme olisi tehneet mitään. opiskelijoita olisi kuusi, sivistysjohtaja Marja Myllykangas toteaa.
Ranualaisia kiinnosti kansainvälinen kesälukio, joka Sallassa on toiminut vuodesta 2010 asti. Kesälukiossa voi opiskella lukion kursseja tai suomen kieltä. Sallan kesälukiossa on ollut eri maista yli 90 opiskelijaa.
Muutama vuosi sitten kuvaan astui liikemies nimeltä Peter Vesterbacka, jonka missio on pelastaa Suomen lukiot tuomalla niihin kansainvälisiä opiskelijoita.
–Vesterbacka soitti minulle vunna 2019. Hän luuli keksineensä jotakin uutta, jota Sallassa oli jo tehty vuosia. Hän kävi tutustumassa Sallaan ja yhteistyö alkoi.
Suomen kieli opittava ensin
Myllykangas kertoo, että Vesterbackan rooli on hoitaa suomen kielen opetus Suomeen tuleville.
–Kansainvälisten opiskelijoiden on opeteltava suomea ennen lukion aloittamista, koska ylioppilaskirjoitukset ovat suomeksi tai ruotsiksi. Haastattelemme tulijat etäyhteyksillä ja testataan, onko kielitaito riittävää.
Kunnanjohtaja oli äskettäin Kiinassa yhteistyömatkalla Peter Vesterbackan kanssa. Reissulla tehtiin sopimuksia.
–Maailmalla on paljon nuoria, jotka haluavat Suomeen ja se on meille mahdollisuus, Parkkinen kiteyttää.
Myllykangas antoi ranualaisille neuvon kansainvälisten opiskelijoiden saamiseksi:
–Aloittakaa kesälukio. Aloimme pitää venäläisille suomen kielen tehokursseja vuonna 2010. Viime vuonna mukana kiinalaisia ja myanmarilaisia kaksi viikkoa.
Sallassa on kunnianhimoinen tavoite kaksinkertaistaa lukion opiskelijamäärä 150:een opiskelijaan tulevaisuudessa. Tarkoitus on saada lukio tukemaan matkailua.
Kunnan tapaamisen lisäksi matkan ohjelmassa oli tutustuminen Sallan kansallispuiston pyöräilyreitteihin.
Ranuan kunnan väki on vieraillut viime vuosina ainakin Kolarissa, Kittilässä, Sodankylässä ja Sotkamossa.