Ranuan kunta kävi hakemassa kaivosoppia Sodankylästä

Ryhmä Ranuan kunnan edustajia vieraili perjantaina 21. tammikuuta Sodankylässä. Tarkoitus oli kuulla, miten Sodankylän kunta varautui aikanaan Kevitsan kaivoksen tuloon.

Kunnanjohtaja Tuomas Aikkilan johtamaan delegaatioon kuuluivat tekninen johtaja Risto Niemelä, kehittämispäällikkö Mikko Pöykkö, Ranuan Infra Oy:n toimitusjohtaja Juha-Matti Sääskilahti ja viestintäkoordinaattori Perttu Ruokangas.

Sodankylässä vastassa olivat kehitysjohtaja Ari Pesonen, liiketiloja vuokraavan Tähtikunta Oy:n toimitusjohtaja Timo Lohi ja Kevitsan valmisteluhanketta aikanaan vetänyt Kauko Nurmela.

Sodankylässä on tällä hetkellä yksi toimiva kaivos, Kevitsa. Aiemmin Pahtavaarassa toimi kaivos, mutta se on mennyt useamman kerran konkurssiin. Pahtavaarassa etsitään kuitenkin malmeja, vaikka kaivos ei olekaan toiminnassa.

– Näköpiirissä on Sakatin kaivos, joka sijaitsee Natura-alueen, Viiankiaavan alla. Sen kaavoitus on vireillä. Alueelle on rakennettu jo halleja, mutta kaivoslupaa ei ole vielä. Lisäksi Ikkarivuomassa Kittilän rajalla on lupaava esiintymä, Ari Pesonen kertoo.

Kunnanjohtaja Tuomas Aikkila kuuntelee, Kauko Nurmela (toinen vasemmalta), Ari Pesonen ja Timo Lohi puhuvat.

Jopa kolme kaivosta Sodankylässä

Pesonen sanoo, että Sodankylässä voi olla 2030-luvulla jopa kolme kaivosta yhtä aikaa toiminnassa. Aikkila ja Niemelä pohtivat, miten kaikille kaivoksille riittää osaa väkeä, jos näin käy.

Kevitsan kaivoksen rakentaminen alkoi vuonna 2010 ja tuotanto oli täydessä vauhdissa vuonna 2013. Kaivoksen myötä Sodankylään iski kova asuntopula.

– Kevitsan varautumishankkeessa tehtiin verkkosivu, jolle kuntalaiset saivat ilmoittaa, kuinka paljon tilaa heillä on vapaana ja urakoitsijat ottivat suoraan yhteyttä kuntalaisiin. Mökkejä ja taloja meni vuokralle 60-70 kilometrin säteellä, hanketta vetänyt ranualaislähtöinen Kauko Nurmela sanoo.

Jos Suhanko rakennetaan, asuntojen kysyntää nousee huimasti myös Ranualla.

– Kaivoksen rakentamisvaiheessa ei ole yhtään tyhjää asuntoa paikkakunnalla. Isotkin asunnot kelpaavat, Nurmela lisää.

Nurmela ennustaa, että Suhangon kaivoksen lähelle tulee asuntovaunujen ja -autojen muodostama kylä, jossa asuu paljon ihmisiä kaivoksen rakentamisvaiheessa.

Sodankylässä Tapojärvi Oy rakensi omille työntekijöilleen rivitalon lähelle Kevitsan kaivosta.

– Kunta ei rakentanut yhtään asuntoa kaivoksen takia. Kunta oli kuitenkin aktiivinen, että Skanska rakensi kerrostalon Kitisen rantaan, Timo Lohi kertoo.

Lohen mukaan Sodankylässä oli Kevitsan rakentamisaikaan huonokuntoisia rivitaloasuntoja.

– Ensimmäinen puoli vuotta niissä saatettiin olla ja katsella, jäädäänkö paikkakunnalle vai ei. Koska asunnot eivät olleet hyviä, väkeä jäi ehkä sen takia vähemmän tänne kuin odotettiin.

Sodankylässä oli varauduttu kaivokseen riittävällä määrällä vapaita tontteja.

– Kevitsan tultua meillä on luvitettu 45 omakotitaloa, noin 10 per vuosi. Kevitsan myötä Sodankylään on tullut pari uutta asuinaluetta kirkonkylälle. Asuntohomma on keskeinen kysymys kaivokseen valmistautumisessa, Ari Pesonen sanoo.

Ranualaislähtöinen Kauko Nurmela veti Kevitsaan valmistautumishanketta, mutta on nyt eläkkeellä.

Kaavoitus, tiedotus ja koulutus tärkeimmät

Ranuan tekninen johtaja Risto Niemelä kertoo, että Ranualla on valmiiksi kaavoitettuna rivitaloalue Tikantielle. Vanhan yläaste-lukion tilalle ollaan kaavoittamassa rantatontteja omakotitaloille.

Kauko Nurmela kertoi, että Ranualla tärkeintä kaivokseen varautumisessa ovat kaavoitus, tiedotus ja etenkin osaavan työvoiman koulutus.

– Sodankylässä TE-palvelut koulutti paljon väkeä. Kun kaivoksella käytetään raskasta kalustoa ja naiset ovat huolellisempia kuljettajia, naisille perustettiin oma kuljettajakoulutus.

Risto Niemelä kertoo, miten Ranuan kunta on kaavoituksella valmistautumassa kaivokseen.

– Kaavoitus on menossa kirkonkylän ja Kolomaan teollisuualueen laajentamisessa. Siellä tontit ovat loppumassa. Lisäksi on optio Simojoen kaavoituksesta, sinne tulisi teollisuustontteja kaivosalueen lähelle. Alue ulottuisi Portimoon, noin viiden kilometrin päähän kaivoksesta. Tavoite on, että heti rakentamisen alussa kaavat ovat valmiina.

Jos tai kun kaivoksen investointipäätös tulee, kunnassa on toimittava ripeästi.

– Kun investointipäätös tulee, seuraavana päivänä alkaa hulina. Tiedottamisen ja koulutuksen pitää toimia heti. Etukäteen on neuvoteltava Redun ja ammattikorkeakoulun kanssa ja oltava sapluunat valmiina, Nurmela opasti.

Ari Pesonen sanoo, että kunnan on investoitava isosti kaivoksen takia.

Väkiluku ei kasvanut odotetusti

Kaivos ei välttämättä lisää merkittävästi kunnan väkilukua. Ruralia-instituutti ennusti Sodankylän saavan jopa 2000 uutta asukasta, mutta toisin kävi.

– Ennusteet olivat epärealistisia eivätkä pitäneet paikkaansa. Väestökato pysähtyi 5-6 vuodeksi Kevitsan tultua, mutta nyt asukasluku on kääntynyt taas laskuun, Timo Lohi selvitti.

Ranuan kunnanjohtaja Tuomas Aikkila myönsi, että todennäköisesti Rovaniemi saa enemmistön Suhangon väestä asukkaikseen. Ranuan kuitenkin toivotaan saavan osansa kaivososaajista.

Ranualaiset kysyivät, paljonko Kevitsan kaivos tuottaa Sodankylän kunnalle joka vuosi. Arvioksi annettiin noin kolme miljoonaa euroa. Summa muodostuu kiinteistöveroista ja työntekijöiden tuloveroista sekä tulossa olevasta kaivosveron kuntaosuudesta. Yhteisöveroja Sodankylä ei ole Kevitsasta saanut, myönsi Ari Pesonen.

Työpaikkoja tuli paikkakunnalle runsaasti kaivoksen myötä. Ennen Kevitsan tuloa Sodankylä oli Lapin synkimpiä työttömyysalueita, mutta nyt työttömyys on Lapin matalimpia,

Risto Niemelä tiedusteli, kuinka paljon Sodankylän kunnan on pitänyt investoida kaivoksen takia.

– Kunta investoi päiväkodin, liikuntahallin ja jäähalli, yhteensä yhdeksän miljoonan euron edestä. Kaivoksen tuoma hyöty tulee viiveellä, ensin pitää investoida isosti, Ari Pesonen vastasi.

Timo Lohi opasti, että Ranualla olisi hyvä aloittaa hanke kaivokseen varautumiseen jo kuluvan vuoden aikana.

Timo Lohi kertoo, että Sodankylän kunta ei rakentanut asuntoja kaivoksen takia.

Varautumisen perusta kunnossa

Ranuan kunnan edustajat olivat tyytyväisiä vierailuun Sodankylässä.

– Saimme hyvää, konkreettista tietoa varautumisesta, Risto Niemelä kiitteli.

Tuomas Aikkila oli samoilla linjoilla.

– Vierailu antoi varmistusta sille, että meidän varautumisen perusta on kunnossa. Varautuminen pitää olla kunnan omissa käsissä eikä ulkopuolisella konsultilla. Saatiin viranhaltijoilta ja Kaukolta hyviä vinkkejä.

Aikkilan mukaan kunta jatkaa tiivistä yhteistyötä Suhanko Arctic Platinumin kanssa ja varautumiseen liittyen aloitellaan erilaisia projekteja ja hankkeita.

Päätöstä Suhangon kaivoksen rakentamisesta odotetaan aikaisintaan vuoden 2023 lopulla.

Risto Niemelä kertoi, miten Ranualla kaavoitetaan tontteja mahdollista kaivosta varten.

Teksti ja kuvat: Perttu Ruokangas