Vaikka maatalous on pahassa kriisissä, Olli Niemelä ei vaivu synkkyyteen

Lapinniemen tilan isäntä Olli Niemelä Ranuan Impiöstä on optimisti, vaikka maatalous kyntää poikkeuksellisen pahassa kriisissä. Olli on tilallinen yhdessä vaimonsa Marjon kanssa. Hintojen jyrkkä nousu ajaa tiloja yhä syvemmälle ahdinkoon. Esimerkiksi salpietarin hinta on yli kaksinkertaistunut vuodessa, polttoaineiden ja energian hinta on kallistunut hurjaa kyytiä.

– Meidän kulut ovat nousseet 100 000 euroa alle puolen miljoonan liikevaihdolla, Niemelä laskee.

Isäntä sanoo, ettei tällä hetkellä saa käytännössä palkkaa työstään.

– Toisaalta työtunteja ei kannata laskea. Tämä ei ole kvartaalibisnestä, meillä kvartaali on kymmenen vuotta. Vasta sitten saattaa saada palkkaa.

Kaikesta huolimatta 30-vuotias viljelijä ei halua valittaa eikä maalata synkkää kuvaa maataloudesta.

– Minua ärsyttää jatkuva valitus. Meidän pitää vaikuttaa siihen mihin voidaan ja niistä asioista, mihin ei voi vaikuttaa, on turha stressata. Asenteella voi vaikuttaa omaan tekemiseen todella paljon.

Myönteistä ajattelua ruokkii se, että pitää työstään.

– Työn tekeminen on mukavaa, saa olla eläinten ja luonnon kanssa koko ajan tekemisissä.

Olli Niemelä on panostanut tilan peltoihin.

Peltojen parantaminen tuotti lisää maitoa

Optimismia lisäävät onnistumiset nurmiviljelyssä.

– Viljelymaa Impiössä on näille leveysasteille huippua, se on sopivan kostea mutta ei märkä. Vaikka ollaan lähellä napapiiriä, sadossa ei juuri hävitä Etelä-Suomelle. Vaikka etelässä korjataan kolme satoa kesässä, meitä auttaa yöttömän yön valo, Niemelä kertoo.

Hän onkin panostanut peltoihin viime vuosina ja se on näkynyt myönteisesti maidontuotannossa.

– Maitomäärä on noussut 20 prosenttia samalla lehmämäärällä. Nyt on paremmat rehut.

Peltoja on muokattu omalla kaivurilla, sekä lisäksi yhteisillä koneilla, jotka on hankittu toisen tilallisen Jarkko Kouvan kanssa. Maan möyriminen on Niemelälle tuttua, sillä hän on käynyt maanrakennuskoulun Taivalkoskella.

Peltojen parantaminen on lisännyt maidontuotantoa.

Pohjoisessa riittää vettä nurmien viljelyyn

Lapinniemen tilan kuten kaikkien muiden Ranuan maitotilojen hiilijalanjälki on laskettu jo kahdesti.

Tilojen päästöjen lisäksi tulevaisuudessa seurataan sitä, kuinka paljon tilat käyttävät vettä. Maidon ja lihantuotantoon kuluu paljon vettä. Niemelän tilalla vesijalanjälki on jo kerran laskettu ja tulos oli luonnon vesivarojen kannalta hyvä.

– Täällä on järvet täynnä vettä. Turvepitoiset maat sitovat vettä paremmin kuin etelässä. Jos vesijalanjälkeä katsoo, maito pitäisi lypsää ja liha tuottaa pohjoisessa. Etelässä pitää välillä kastella nurmia, mutta Lapissa ei.

Arla julkistaa tarkempia tietoa tilojensa vesijalanjäljestä joskus tulevaisuudessa.

– Moni kyseenalaistaa kannattaako napapiirin tuntumassa tuottaa maitoa, kun ollaan niin kaukana. Vesijalanjäljen selvittäminen kertoo, että täällä vielä on parempi tulevaisuus kuin aiemmin on uskottu.

Ranualla tiloja 100 vuoden päästäkin

Niemelä on sukutilan isäntä kolmannessa polvessa, ensin tila oli Heino-papalla ja Fanni-mummulla, sitten isä-Sakarilla ja äiti-Helmillä ja nyt siis Ollilla ja Marjolla.

Lapinniemen tilalla on 59 lehmää, joista 49 on lypsävää. Kahdeksan vuotta viljelijänä työskennellyt Olli Niemelä on MTK-Ranuan puheenjohtaja.

Hän toivoo hartaasti, että suomalaiset kuluttajat havahtuvat viimeistään nyt siihen, että ruoka on parasta tuottaa Suomessa.

– Alalla on kaikesta huolimatta tulevaisuutta. Maataloutta ei voi romuttaa, vaikka kriittisiä aikoja eletäänkin. Ranualla tulee olemaan tiloja vielä sadan vuoden päästäkin, vaikka tilojen määrä vähenee.

Impiön maaperä on otollinen peltojen viljelyyn.

Teksti ja kuvat: Perttu Ruokangas