Riku Rantala rohkaisi yrittämään – Kasvu ja riskinotto -seminaari keräsi ennätysyleisön

Kasvu ja riskinotto -seminaari keräsi 150 ihmistä Kerkän saliin tiistaina 20. lokakuuta. Osallistujia oli enemmän kuin missään muussa Business Ranuan järjestämässä aikaisemmassa tilaisuudessa.

Mukana oli Ranuan lukiolaisia, yrittäjiä, elinkeinoelämän vaikuttajia, viranhaltijoita ja muita kiinnostuneita.

Puheenvuoroissa kuultiin kiinnostavia yrittäjätarinoita rohkeudesta oppia uutta, mahdollisuuksien näkemisestä siellä, missä muut eivät niitä näe, sekä uskalluksesta investoida silloin, kun koko toimiala oli kriisissä.

Pääpuhujana oli seikkailija, juontaja ja toimittaja Riku Rantala, joka kertoi poikkeuksellisesta yrittäjätarinastaan. Hän ryhtyi yrittäjäksi vastentahtoisesti, mutta menestys syntyi pienellä budjetilla, kovalla työllä ja rohkeudella tehdä asioita uudella tavalla.

Rantala tuli tunnetuksi yhdessä Tunna Milonoffin kanssa Madventuresista, joka oli 2000-luvun alussa uudenlainen reppureissaamisesta kertova televisio-ohjelma.

– Alettiin erityisen vastentahtoisesti yrittäjiksi. Piti olla firma, että sai tehtyä ohjelman Subille. Pelättiin yrittämistä ihan liikaa, Rantala muistelee.

Yrittäminen oli aluksi sivutoimista. Rantala teki samalla toimittajan töitä ja työskenteli ahtaajana satamassa.

Madventures syntyi pienellä budjetilla

Madventuresin syntymistä edesauttoi digitelevisiokanavien tulo. Uudet kanavat tarvitsivat kotimaisia ohjelmia, ja Rantala ja Milonoff olivat ajoissa tarjoamassa omaa ideaansa.

Myös tekniikan halpeneminen mahdollisti ohjelman tekemisen pienellä budjetilla. Kameroiden ja tietokoneiden hinnat olivat laskeneet, ja edulliset lentoliput mahdollistivat matkustamisen.

Matkabudjetti kohteessa oli vain 20 euroa päivässä ruokiin, kuljetuksiin ja muihin menoihin.

Madventures vei miehet ympäri maailmaa mitä erikoisimpiin paikkoihin. Kilometrejä kertyi kaksi miljoonaa ja kuvauspäiviä tuhat.

Ohjelmaa tehtiin poikkeuksellisella tavalla. Materiaali kuvattiin ensin, ja käsikirjoitus sekä spiikit kirjoitettiin vasta jälkikäteen. Rantalan ja Milonoffin värikäs, anarkistinen ilmaisutapa syntyi osittain olosuhteiden pakosta.

– Se oli kuin punkbändillä, joka opettelee soittamaan keikalla.

Työ oli hauskaa mutta raskasta. Rantala korostaa, että menestyksen taustalla oli paljon harjoittelua ja toistoja.

Riku Rantalan yrittäjätarina on erikoinen ja värikäs.

DVD-myynti mahdollisti päätoimisen yrittäjyyden

Madventuresista tuli kansainvälinen menestys. Sarja on myyty noin 200 maahan.

Taloudellinen läpimurto tuli kuitenkin vasta DVD-myynnistä. Levyjä myytiin yli 150 000 kappaletta, mikä mahdollisti Rantalan ja Milonoffin siirtymisen päätoimisiksi yrittäjiksi.

– Ajattelin, että levyjä myydään ehkä 500, kun niitä myytiin yli 150 000, Rantala sanoo.

Yrittäjinä miehet pyrkivät pitämään kulut mahdollisimman pieninä. Vähitellen he kuitenkin oppivat myös investoimaan yrityksen kasvuun.

– Lopulta palkkasimme toimitusjohtajan, joka toi enemmän rahaa ensimmäisellä tilikaudella kuin hänen palkkansa oli.

Rohkeutta voi opetella

Ranualla Rantala puhui erityisesti uskaltamisesta ja rohkeudesta. Hän kertoo, ettei ole itsekään ollut aina erityisen rohkea, vaan on opetellut rohkeutta.

Hän kannustaa kyseenalaistamaan omia pelkoja, asenteita ja ennakkoluuloja.

– Meidän oma mieli rakentaa maailman vahvimmat vankilat ja niiden kaltereita pitää välillä kolistella.

Rantala korostaa myös verkostoitumisen ja avun pyytämisen merkitystä. Hänen mukaansa kukaan ei menesty yksin.

Menestyminen vaatii pitkäjänteistä työtä, harjoittelua ja paljon toistoja. Yrittäjän tärkeimpänä voimavarana Rantala pitää intohimoa.

– On helpompaa tehdä sitä työtä mitä rakastaa.

Rantala muistuttaa, että työelämä muuttuu ja uuden oppimiseen on oltava valmis myös vanhemmalla iällä. Yrittäjyyden ei myöskään tarvitse olla heti päätoimista.

– Elämme sellaisessa maailmassa, jossa pitkät urat eivät tule toteutumaan samalla tavalla kuin ennen. On oltava valmis oppimaan uusia asioita myös vanhemmalla iällä. Yrittäminen voi olla sivutoimistakin.

Riku Rantala, kunnanjohtaja Tuomas Aikkila ja kehittämispäällikkö Mikko Pöykkö verkostokahveilla ennen seminaaria.

Rauno Posio: Lapin matkailun menestys syntyi rohkeudesta, sitkeydestä ja yhteistyöstä

Pitkän linjan matkailuyrittäjä, Lapin Safarien entinen omistaja Rauno Posio kertoi Kasvu ja riskinotto -seminaarissa, kuinka Lapin matkailusta rakennettiin kansainvälinen menestystarina aikana, jolloin harva uskoi sen mahdollisuuksiin.

Posio aloitti vanhalla sananparrella: Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.

– Mie tulkitsen sanaparren niin, että epäonnistumista ei saa pelätä. Jos korkealta putoaa, niin katajikko pehmentää.

Posion mukaan yrittäjyydessä riskinotto ja epävarmuuden sietäminen ovat välttämättömiä. Ilman riskejä on vaikea saavuttaa tuloksia.

Matkailija avasi silmät Lapin mahdollisuuksille

Posio muisteli ensimmäistä jouluaan safarioppaana. Hän toimi yksityisoppaana 80-vuotiaalle amerikkalaismiehelle, joka tutustui Lapin elämyksiin poroajelusta joulupukin tapaamiseen.

Lähtöpäivänä matkailija lahjoitti Posiolle lämpimät talvivarusteensa ja kertoi sairastavansa Alzheimerin tautia. Lapin-matka oli hänen viimeinen matkansa.

– Joku oli halunnut tehdä viimeisen matkansa Lappiin. Tämä kohtaaminen sai minut ymmärtämään, mikä timantti meillä täällä on.

Posion mukaan kotiseudun luonnon, kulttuurin ja perinteiden mahdollisuuksia voi olla vaikea nähdä, koska ne ovat paikallisille niin arkisia. Niiden arvo saattaa paljastua vasta vieraan silmin.

Rauno Posio oli luomassa Lapin talvimatkailun brändiä 90-luvulta lähtien.

Kasvua rakennettiin vähitellen

Posiosta tuli yrittäjä, ja vuodesta 1996 lähtien hän ja Jyrki Niva olivat Lapin Safarien pääomistajat.

1990-luvulla Lapin matkailun mahdollisuuksiin ei vielä yleisesti uskottu. Rahoittajien suhtautuminen oli varovaista, ja kasvua oli rakennettava pitkälti liiketoiminnan omalla tulorahoituksella.

– Kavereidenkin mielestä touhussa oli hulluuden piirteitä. Olimme vain turistien kanssa leikkiviä höyrypäitä.

Lapin Safarit alkoi vuonna 1992 kehittää yksittäisille lomailijoille tarkoitettuja viikko-ohjelmia. Retkille saattoi osallistua tiettynä päivänä ilman suurta ryhmävarausta.

Aluksi joillakin retkillä oli enemmän oppaita kuin asiakkaita. Sitkeys ja myyntityö kuitenkin palkittiin.

– Kun myin Lapin Safarit vuonna 2014, viikko-ohjelmissa oli pelkästään Lapin Safareilla koko Lapin alueella tuhansia asiakkaita päivittäin.

Posio muistutti, että kasvun vaikeimpia kysymyksiä on arvioida, kuinka kauan uutta toimintaa kannattaa kehittää ennen kuin se alkaa tuottaa. Yrittäjän täytyy tuntea asiakkaansa, selvittää kysyntä ja kehittää palvelujaan palautteen perusteella.

Yhteistyö auttaa hallitsemaan riskejä

Lapin Safarit teki vuosien ajan myyntityötä Euroopassa. Aluksi matkanjärjestäjille piti näyttää kartalta, missä Lappi sijaitsee ja mitä siellä voisi kokea. Nykyään tilanne on päinvastainen: matkanjärjestäjät kilpailevat Lapin matkailupalvelujen kapasiteetista.

Posio korosti, ettei Lapin matkailun menestys ole yhden yrityksen tai yrittäjän ansiota, vaan vuosikymmenten yhteisen työn tulos.

– Jos nostan Lapin matkailun kasvusta yhden ratkaisevan asian, se on yhteistyö. Yhteistyö on myös keino yritykselle hallita kasvun riskiä. Kaikkea ei tarvitse osata tai rakentaa itse.

Posion mukaan yrittäjän kannattaa ympäröidä itsensä ihmisillä, jotka tuovat päätöksentekoon erilaista osaamista ja näkökulmia. Myös ammattimaisesti toimiva hallitus voi auttaa yritystä kasvamaan.

Ranualaisille yrittäjille ja nuorille Posiolla oli kannustava viesti:

– Tunnette oman ympäristönne. Sen keskeltä voi löytyä mahdollisuuksia, joista voi hyvinkin syntyä uusia menestystarinoita. Niiden eteen kannattaa tehdä työtä ja ottaa harkittuja riskejä.

Seminaari veti hyvin väkeä Kerkän saliin.

Harri Mällinen: Koronakriisistä Apukka Resortin hurjaan kasvuun

Kasvuyrittäjän puheenvuoron piti Apukka Resort Oy toimitusjohtaja ja yksi perustajaosakkaista Harri Mällinen.

Kolme osakasta perusti yrityksen vuonna 2017. Muutaman toimintavuoden jälkeen yritys törmäsi Mällisen sanoin kahtasataa betoniseinään, kun koronapandemia iski.

– Ensin tuli lamaantuminen, isot lomautukset ja toiminnan sopeuttaminen. Olo oli täysin umpikujassa, ja tappiota tuli miljoona euroa, Mällinen muistelee.

Osakkaat päättivät asettaa hurjan tavoitteen: liikevaihto nostettaisiin kolmesta miljoonasta eurosta 12 miljoonaan euroon kolmessa vuodessa.

Yritys ilmoitti korona-aikana 5,5 miljoonan euron investoinnista, vaikka kansainvälinen matkailu oli vielä pysähdyksissä. Lisäksi luvattiin toinen viiden miljoonan euron investointi, jos seuraava matkailukausi sujuisi hyvin.

– Perustimme oman verkkokaupan ja panostimme markkinointiin, Mällinen kertoo.

Lähes kahden vuoden tauon jälkeen Apukka Resort avattiin jälleen asiakkaille. Uudet lasimökit valmistuivat viime tingassa: siivoojat olivat juuri ehtineet lähteä, kun ensimmäiset asiakkaat jo saapuivat.

Koronan jälkeinen alku oli kaoottinen, sillä henkilökunta oli vaihtunut lähes kokonaan. Ensimmäinen matkailukausi sujui kuitenkin hyvin, ja uusi viiden miljoonan euron investointi varmistui nopeasti.

Harri Mällinen kertoi kasvuyrittäjien hullusta tavoitteesta.

Hullu tavoite saavutettiin etuajassa

Hurja tavoite liikevaihdon nelinkertaistamisesta kolmessa vuodessa saavutettiin lopulta jo kahdessa vuodessa.

Korona-ajasta Apukka Resortin liikevaihto on yhdeksänkertaistunut. Yhtiön käyttökateprosentti on samaan aikaan noussut 16,5 prosentista yli 50 prosenttiin.

Myös henkilöstö on päässyt osalliseksi menestyksestä. Vuosina 2023–2026 henkilöstölle maksettiin tulospalkkioita yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.

Yritys on maksanut suoraan valtiolle ja kunnille veroja 5,6 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi tulevat työntekijöiden palkoista maksettavat verot.

– Matkailu on hyvä asia myös valtiolle ja kaupungille. Työllistämme paljon, ja matkailun tuottama verokertymä on suuri, Mällinen kiteyttää.

Apukka Resort ei kuitenkaan jää lepäämään laakereillaan. Seuraava kasvuhyppy on jo suunniteltu.

Yhtiö kuuluu nykyään First Camp Groupiin, mutta toiminta jatkuu omalla brändillä. Apukka Resortissa hyödynnetään laajasti tekoälyä, johon on myös investoitu. Lisäksi henkilöstön koulutukseen käytetään huomattavasti aikaa ja rahaa.

Mällinen muistuttaa, ettei maailma ole vieläkään valmis.

– Uteliaisuus, rohkeus ja tahto kokeilla jotain uutta johtavat kasvuun ja menestykseen. Jos Henry Ford olisi kuunnellut ihmisiä, häntä olisi pyydetty kehittämään nopeampia hevosia, hän päättää.

Apukka Resortin asiakaskunta on erittäin kansainvälinen: asiakkaita tulee 128 eri maasta. Suurimmat asiakasvirrat tulevat Yhdysvalloista, Australiasta, Isosta-Britanniasta, Saksasta, Italiasta ja Singaporesta.

Apukka Resortissa on 185 lasimökkiä ja viisi ravintolaa sekä oma bussilinja Joulupukin Pajakylän ja Apukan välillä. Yritys työllistää sesonkiaikana noin 300 henkilöä ja ympärivuotisesti 55 henkilöä.