Ranuan poroteurastamolla on teurastettu pian 100 000 poroa

Ranuan poroteurastamo on toiminut jo yli 25 vuotta. Teurastamo sijaitsee Pudasjärventien varressa hieman Kolomaan teollisuusalueen jälkeen. Rakennus on valmistunut vuonna 1997. Sen jälkeen tiloissa on teurastettu vajaat 100 000 poroja. Vuosittain teurastuksia on noin 20.

Enimmillään on teurastettu noin 5000-6000 poroa vuodessa. Esimerkiksi vuonna 2022 teuraita oli noin 3000. Paikassa teurastetaan vähintään useiden satojen tuhansien arvosta poronlihaa vuosittain.

Tästä aidasta porot tuodaan tainnutuskoppiin ja sen jälkeen teuraaksi.

Teurastamon omistaa viisi paliskuntaa: Isosydänmaan, Kuukkaan, Narkauksen, Niemelän ja Pudasjärven Livon paliskunnat.

Pihalla on poroaita, josta porot tuodaan tainnutuskoppiin, josta ne otetaan yksi kerrallaan sisään teurastamoon. Eläin tainnutetaan pulttipistoolilla ja sen jälkeen poro nostetaan jalasta roikkumaan katon rajassa kulkevaan raiteeseen. Seuraavaksi porosta valutetaan veri, sitten leikataan kieli ja irrotetaan pää. Sen jälkeen katkotaan raajat, irrotetaan nahka ja poistetaan sisäelimet. Lopulta ruhot siirretään jäähdyttämöön. Sisäelimille on oma huone jäähdyttämössä. Jäähdyttämöstä teuraat kuljetetaan jalostettavaksi.

Teurastus vaatii paljon paperitöitä, kertoo poromies Tapio Saukko.

Teurastus vaatii hyvää kuntoa

Teurastuksessa oli jutun kirjoitushetkellä töissä kymmenen miestä ja teurastettavana on 49 poroa. Kaikilla miehillä on oma tehtävänsä. He ovat kokeneita tekijöitä, liikkeet ovat rivakoita ja tehokkaita. Porojen teurastus on käsityötä, joka vaatii hyvää fyysistä kuntoa. Taukoja ei pidetä, vaan teurastus urakoidaan valmiiksi 3-8 tunnissa riippuen teurasmäärästä. Teurastajan työhön on vaikea saada nuoria tekijöitä.

Eläinlääkäri tarkistaa porot ennen teurastusta ja sen jälkeen. Jos poroista löytyy jotakin poikkeavaa, ne tutkitaan tarkemmin.

Teurastamon omavalvonta on tarkkaa ja vaatii poromiehiltä paperitöitä. Jokainen poro on oltava jäljitettävissä aidalta saakka. Poron korvaan laitetaan teräspilta, jossa on numero. Pilta siirretään taljan poiston yhteydessä ruhoon ja ruhot tunnistetaan sen jälkeen numerolla, mikä on teuraskirjassa merkitty omistajalleen. Myös jokaisesta teurastamon työntekijästä on tiedot paperilla. Tilojen lämpötiloja tarkkaillaan ja ne raportoidaan.

Tainnutettu poro nostetaan roikkumaan raiteelle.

Suurin osa Ranuan poroteurastamon teuraista menee poromiehille suoramyyntiin, noin 30-35 prosenttia kulkee Veljekset Rönkä Oy:lle.

Poron eri osat hyödynnetään varsin tarkasti, mutta aivan kaikkea ei vielä oteta talteen. Yksi on veri, josta suurin osa menee tällä hetkellä hukkaan. Ensi vuonna porojen veri aiotaan ottaa talteen. Myös koipinahkat aiotaan kerätä erikseen ensi vuonna, sillä niille on kysyntää ulkomailla.

Teurastamon sivutuotteita kuten päitä ja koparoita myytiin aiemmin lemmikkieläinruokia valmistavalle tehtaalle, mutta tehdas ilmoitti viime syksynä lopettavansa ostamisen.

Teurastus käyttää tehokkaasti tottuneilla miehillä.
Perttu Ruokangas

Ranuan kunnan ja Business Ranuan viestintäkoordinaattori

Edellinen
Edellinen

Arkkitehti Jari Hintsalalla on maine nopeana ammattilaisena: ”Tekemättömät työt rasittavat päätä ja sydäntä”

Seuraava
Seuraava

Suhangon kaivokseen valmistautuminen ja yritystuet puhuttivat yrittäjien iltapalalla