Ranuan biokaasulaitos maksaisi runsaat kolme miljoonaa euroa – tuotanto voisi alkaa jo 2025

Ranualle suunniteltua biokaasulaitosta esiteltiin Ranuan kunnanvirastolla torstaina 10. elokuuta tilaisuudessa, jossa Ranuan kunta tapasi maaseudun elinkeinojen edustajia.

Pohjois-Suomen biokaasulaitosprojektin vetäjä Mika Impiö kertoi, että tällä hetkellä laitokselle on kaksi toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa. Suuremman laitoksen investointi maksaisi 3,9 miljoonaa euroa ja se vaatisi ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA). Laitokseen kerättäisiin biomassoja eli lehmänlantaa ja ruohoa Ranualta ja Pudasjärveltä. Laitos tuottaisi raakakaasua 9294 MWh vuodessa, mikä vastaa noin 800 000 litraa dieseliä.

Toinen vaihtoehto olisi hieman pienempi laitos, jonka kustannusarvio olisi 3,3 miljoonaa euroa. Tämän lupakäsittely olisi kevyempi kuin edellisen vaihtoehdon. Tämän laitoksen kaasun tuotanto oli 7000 MWh vuodessa mikä, vastaa noin 600 000 litraa dieseliä.

Kummassakin vaihtoehdossa laitos rakennettaisiin Ranuan kirkonkylän kupeeseen ja laitoksen yhteyteen tulisi biokaasun tankkauspiste.

Mika Impiö vetää biokaasulaitosprojektia.

Kahdesta laitoksesta luovutaan

Aiemmin hankkeessa oli esillä kahden laitoksen rakentaminen. Toinen laitoksista olisi noussut Ranualle ja toinen Pudasjärvelle.

– Pienemmistä laitoksista ei saa kannattavaa. Laitosten kannattavuus pohjautuu investointitukeen, jota voi tämän hetkisen tiedon mukaan saada maksimissaan miljoona euroa, Mika Impiö kertoo.

Seuraavaksi Pohjois-Suomen biokaasuprojektissa on valmistumassa kestävyysselvitys.

– Selvityksessä varmistetaan, että laitos tuottaisi vain kestävästi tuotettua biokaasua. Esimerkiksi turvepelloilla viljeltyä nurmea ei saa syöttää suoraan laitokseen. Kestävä biokaasu tarkoittaa kevyempää verotusta ja se on kannattavuuden ehto, Mika Impiö selventää.

Laitokselle on katsottuna kaksi sijoituspaikkaa Ranualla.

Osakkaaksi toistakymmentä maatilaa

Kestävyysselvitys on valmistumassa elokuun loppuun mennessä. Jos selvityksessä varmistuu, että laitos pystyy tuottamaan kaasua kestävästi, yritys perustetaan. Osakkaiksi on tulossa toistakymmentä maanviljelijää Ranualta ja Pudasjärveltä. Näiden lisäksi voidaan tarvita pienosakkaita. Esiselvitysvaiheessa mukana on 14 tilaa.

Syksyllä on tarkoitus lyödä lukkoon laitoksen tarkempi sijainti.

– Sijainti on joko vanhan kaatopaikan alue tai Jermiänpalo. Molemmat ovat hyvien suojaetäisyyksien päässä asutuksesta, Mika Impiö kertoo.

Syksyn aikana on tarkoitus tehdä aie- tai esisopimuksia biomassojen toimittamisesta maatilojen kanssa.

Lopullinen laitostyyppi valitaan ja investointitarjous tehdään keväällä 2024.

– Jos valitaan kevyemmän luvan vaativa laitos, rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan jo keväällä 2024. Se on toki optimistinen arvio. Rakentaminen vie noin vuoden, kun investointipäätös on ensin tehty.

Laitos alkaisi tuottaa nurmesta ja lehmänlannasta kaasua autoihin aikaisintaan vuonna 2025. Laitos työllistäisi ainakin yhden henkilön. Lisäksi töitä tulisi laitoksen rakentajille, biomassojen korjuuseen, lämpöenergian ostoon ja massojen kuljettamiseen.

Biokaasulaitos tietäisi melkoista rekkarallia, kun laitokseen viedään biomassoja. Isompi laitos vaatisi noin 700-800 rekkakuormaa vuodessa ja pienempi noin 500-600 rekkakuormaa vuodessa.

Tapaaminen järjestettiin valtuustosalissa.

Maaseutuväen ja kunnan tapaamiset jatkuvat

Biokaasuprojektin lisäksi kunnan ja maaseutuelinkeinojen tapaamisessa kuultiin ranualaisen maatalouden ja porotalouden kuulumisia, kunnan talousarvion valmistelusta, haja-asutusalueiden vesihuollon tarpeiden selvityshankkeesta, Peräpohjolan Leaderin maaseudun tuista ja Etelä-Lapin VESKU-vesiensuojeluhankkeesta. Paikalla oli 18 henkilöä.

Vastaava tilaisuus järjestettiin viimeksi helmikuussa 2023. Seuraava tapaaminen sovittiin ensi vuoden helmikuulle. Säännölliset maaseutuväen ja kunnan tapaamiset aloitettiin 2022 helmikuussa.

Kuvissa rakennusmestari Arto Niemelä ja rakennustarkastaja Monica Koukkula, projektikoordinaattori Eero Hiltunen, toiminnanjohtaja Marjut Petäjäjärvi, poroisäntä Markus Haapaniemi, maidontuottaja ja MTK-Ranuan puheenjohtaja Olli Niemelä ja kunnanjohtaja Tuomas Aikkila.