Ranualla lypsetty maito riittäisi ranualaisten lisäksi rovaniemeläisille, posiolaisille ja pudasjärveläisille

Joukko maaseudun elinkeinojen edustajia kävi Ranuan kunnan vieraana tiistaina 22. helmikuuta. MTK:n johtamassa seurueessa oli myös poromiesten ja metsänomistajien edustajia. Paikalla valtuustosalissa oli toistakymmentä henkilöä, lisäksi muutama oli mukana tilaisuudessa etäyhteydellä.

Tapaamista toivottiin, koska alkutuotanto on harvoin esillä siihen nähden, että Ranuan yrittäjistä eniten on maa- ja metsätalousyrittäjiä. Esimerkiksi maatila tarjoaa töitä muille.

– Maitotilat tarvitsevat palveluja, kuten maitoautoa, maatalouslomittajia, eläinlääkäriä, huoltopalveluyrittäjiä ja meijerimyymälää, Eija Nurmela MTK-Ranuasta luettelee.

Monet maa- ja porotilat ovat monialayrittäjiä eli tilan pitämisen lisäksi monesti tehdään esimerkiksi koneurakointia ja matkailua. Monella tilalla on myös metsää.

Eija Nurmelalla on miehensä Teemun kanssa Keskitalon luomutila.

Maitoa neljän kunnan tarpeisiin

Ranua on perinteisesti ollut merkittävä maitopitäjä ja on sitä edelleen. Viime vuonna Ranuan 20 maitotilaa tuottivat yhteensä 7,6 miljoonaa litraa.

– Ranuan maitomäärällä jokainen ranualainen, rovaniemeläinen, posiolainen ja pudasjärveläinen saisi vuoden maitonsa, jos jokainen ostaisi suomalaisen keskimäärin kuluttaman 98 litraa.

Ranualla tuotettiin viime vuonna noin 230 000 kiloa naudanlihaa.

– Se on saman verran kuin Ranuan, Simon, Pudasjärven, Posion ja 2000 rovaniemeläisen vuoden naudanlihat.

Laskelman taustalla on tilasto, jonka mukaan suomalainen kuluttaa luutonta naudanlihaa keskimäärin 12 kiloa vuodessa.

Tilaisuudessa oli toistakymmentä osallistujaa paikan päällä. Keskellä selin maaseutuasiamies Tarja Väärälä.

Tilojen tulot yli 12 miljoonaa

Ranuan maa- ja porotilojen tulot olivat viime vuonna keskimäärin runsaat 12 miljoonaa euroa. Tästä tuet ovat 4,2 miljoonaa, maatalouden tulot 3,8 miljoonaa, sivuansiot ja liitännäiselinkeinot 3,3 miljoonaa euroa ja metsätulot 0,9 miljoonaa euroa.

Tilaisuudessa puhuttiin myös maatalouden syvenevästä ahdingosta.

– Maidontuottajien määrä on laskenut huolestuttavasti. Huhuja tai tietoja on, että viisi tilaa lopettaisi tänä vuonna Ranualla, Nurmela huokaisi.

Maatalouden lisäksi tilaisuudessa puhuttiin porotaloudesta. Asiasta kertoivat porotalousneuvoja Anna-Leena Jänkälä Paliskuntain yhdistyksestä ja Kuukkaan paliskunnan poroisäntä Hannu Juotasniemi.

Poronomistajia Ranualla on noin sata ja eloporoja eli eloon jätettyjä poroja runsaat 4100. Teurasporoja oli Ranualla viimeksi runsaat 2000, joista teurastuloja tuli noin 400 000–450 000 euroa.

– Porotalous on pääasiallinen tai merkittävä tulonlähde 24 perheelle Ranualla, Jänkälä kertoi.

Lähes puolet kaikista Ranuan poroteuraista myydään suoramyyntinä. Tässä yksi merkittävä tekijä on viiden paliskunnan omistama Ranuan teurastamo.

Hannu Juotasniemi on Kuukkaan paliskunnan poromies.

Metsänomistajille 5 miljoonan tulot

Metsänomistajien asioista tilaisuudessa kertoi MHY Lapin johtaja Veijo Ekonoja. Hän kertoi, että yhdistyksellä on noin 850 jäsentä Ranualla.

– Ranuan yksityismetsien hakkuut ovat noin 200 000 kuutiota vuodessa. Puuston kokonaisarvo on noin 238 miljoonaa euroa.

Ekonojan mukaan Ranuan yksitysimetsissä liikkuu vuosittain noin 10,5 miljoonaa euroa.

-Metsänomistajien kantorahatulot noin viisi miljoonaa euroa, korjuuyrittäjen osuus noin 2,5 miljoonaa, kuljetusyrittäjien noin 2,5 miljoonaa ja metsänhoitotöiden osuus noin 0,5 miljoonaa euroa.

Ekonoja uskoo, että tulevaisuudessakin puu käy kaupaksi myös Ranualla, kun Kemiin avataan uusi tehdas. Puuta myös riittää, sillä metsät kasvavat noin 10-15 prosenttia enemmän kuin niitä hakataan.

Kunnanjohtaja Tuomas Aikkila.

Kunta, suosi suomalaista

Maa- ja metsätalousväki toivoi, että kunnan palvelut säilyisivät vähintään nykyisellään.

– Kun kunta hankkii elintarvikkeita, toivottavasti hankkii aina ranualaista kuin pystyy ja suosii vähintään suomalaista niin paljon kuin mahdollista, maitotilallinen Joona Kaikkonen sanoo.

Aleksi Kortesalmi ja Eija Nurmela toivoivat, että kunta suosisi suomalaista ruokaa myös eettisyyden, puhtauden ja lyhyiden kuljetusmatkojen vuoksi.

MTK-Ranuan puheenjohtaja Osmo Saukko.

Tuulivoimalle ohjausta

MTK-Ranuan puheenjohtaja Osmo Saukko otti puheeksi tuulivoiman.

– Jos kunta voisi vaikuttaa mahdollisiin tuulimyllyihin siten, että se ohjaisi niitä yksityisten eikä valtion maille. Tuulimyllyt ovat yksityisille maanomistajille isoja tuloja, Saukko muistutti.

Aleksi Kortesalmi pyysi lopuksi, että tällaisia maaseudun puolustajien ja kunnan välisiä tapaamisia olisi joka vuosi.

– Tällainen vuoropuhelu olisi hyvä ottaa tavaksi.

Kunnanjohtaja Tuomas Aikkila otti saman tien kalenterinsa esiin ja seuraava tapaaminen varattiin vuoden päähän.

MTK-Lapin toiminnanjohtaja Kaija Kinnunen oli tilaisuudesta mielissään.

– Toivon, että kaikissa Lapin kunnissa olisi vastaavanlaisia tapaamisia.

Aleksi Kortesalmi toivoi tapaamiselle jatkoa.

Teksti ja kuvat: Perttu Ruokangas