Ranuan kaivosillassa kuultiin kunnan varautumisesta Suhangon kaivokseen ja viimeisimmät kuulumiset kaivosyhtiöltä. Tilaisuus järjestettiin Monitoimikeskus Kerkässä 22. marraskuuta. Tilaisuus selvästi kiinnosti, sillä paikalla oli yli 80 henkilöä ja Teamsin välityksellä tilaisuutta seurasi lähes 50 ihmistä.

– Odotukset kaivosta kohtaan ovat korkeammalla kuin koskaan, kun tietyöt ovat käynnistyneet kaivosalueella, sanoi Ranuan kunnanhallituksen puheenjohtaja Mirva Salmela avatessaan tilaisuuden.

Yksi kunnan varautumisen keinoista on ollut arvioida, miten kunnan väkiluku kehittyisi kaivoksen myötä ja mitä se tarkoittaisi palvelujen tarpeelle. Business Ranuan kehittämispäällikkö Mikko Pöykkö kävi läpi MDI:llä teetettyä väestö- ja työpaikkaennustetta.

– Toiveikkaimman ennusteen mukaan kaivos nostaisi hetkellisesti väkilukua, mutta kaikissa skenaarioissa väestönkehitys jatkaa laskemista Ranualla. Miksi näin? Yksinkertaisesti kuolleita on enemmän kuin syntyviä. Väestörakenne Ranualla on sellainen, kuten se on lähes kaikkialla muuallakin maassa, Pöykkö kertoi.

Kunnanjohtaja Tuomas Aikkila painotti, että Ranualla tehdään töitä sen eteen, etteivät synkimmät vaihtoehdot toteudu.

– Panostamme kuntamarkkinointiin myös ensi vuonna. Yhdessä isojen koulu- ja päiväkoti-investointien kanssa tavoitteena on taklata synkimpiä väestöennusteita.

Tarkemmin väestöennusteesta voit lukea aiemmasta artikkelista.

Kaivosillan avasi Ranuan kunnanhallituksen puheenjohtaja Mirva Salmela.

Suhanko ja Ranua kilpailevat työvoimasta

Kunnan varautumista on tehty Suhangon kaivokseen valmistautuminen -selvityshankkeessa. Hankkeen kaivoskoordinaattori Janne Laine muistutti, että Suhanko kilpailee työvoimasta muiden kaivosten kanssa ja Ranua muiden kuntien kanssa.

– Ranua voi menestyä tässä kilpailussa toivottamalla tulijat tervetulleiksi sekä investoimalla osaamiseen, asuntoihin ja liiketoiminnan kasvattamiseen.

Rakentamisvaiheessa kaivoksella olisi noin tuhat työntekijää, ja tuotantovaiheessa noin 400 työntekijää. Lisäksi kaivos synnyttäisi jopa satoja välillisiä työpaikkoja.

Osana kaivokseen valmistautumista Ranualla on selvitetty kaikki vapaat asunnot etenkin kirkonkylällä ja kaivoksen lähialueilla.

– Asuntotilanne on suoraan sanottuna surkea Ranualla. Kunnan vuokra-asuntoyhtiön asuntokanta on hyvin vanhaa, viimeksi on rakennettu uusia 1990-luvulla. Asuntopula on yksi pullonkaula ja vetovoiman este, kunnanjohtaja Tuomas Aikkila myönsi.

Aikkila on kuitenkin ilahtunut siitä, että yksityiset rakentavat rivitaloasuntoja Sairaalanrantaan. Yhdeksän asunnon rivitalo on rakenteilla ja sen viereen Vanhan sairaalan paikalle on suunnitteilla kolmen asunnon rivitalo.

– Valmistelun työryhmä esittää, että kuntakonserni rakennuttaisi yhden ARA-avusteisen rivitalon vuosina 2025-2026. Korostan, että tämä on vasta esitys, eikä tästä ole vielä päätetty missään. Selvitetään myös mahdolliset yhteiset asuntohankkeet yksityisten kanssa.

Uusille toimitiloille sen sijaan löytyy Ranualta hyvin tontteja ja uusien kaavoittaminenkin on hyvällä tolalla. Kolomaan uudelle alueelle on aloitettu infran suunnittelu. Kunnassa selvitetään, voisiko kunnan yhtiö rakentaa toimitiloja vuokramallilla.

Seuraavaksi varautumista kunnassa jatketaan laatimalla asunto-ohjelma ja maapoliittinen ohjelma.

Kilpailu työntekijöistä kiihtyy kaivosalalla, kun nykyisten kaivosten lisäksi Lappiin aiotaan avata useita uusia kaivoksia, kertoi kaivoskoordinaattori Janne Laine.

Suhanko voisi toimia jopa vuosikymmeniä

Illan odotetuin puheenvuoro oli Suhangon kaivoshankkeen ajankohtaiskatsaus, jonka piti projektipäällikkö Juha Rissanen Suhanko Arctic Platinum Oy:stä. Rissanen kertoi hankkeesta seikkaperäisesti, mutta kovin paljoa uutta puheenvuorossa ei vielä ollut.

Suhanko Arctic Platinum Oy:n emoyhtiötä hallinnoi brittiläinen pääomasijoitusyhtiö CD Capital Asset Management Ltd.

– CD Capital on kerännyt pitkäaikaista pääomaa pääasiassa yhdysvaltalaisilta rahastoilta ja säätiöiltä, minkä ansiosta se voi tehdä pitkäaikaisia investointeja kaivoshankkeisiin maailmanlaajuisesti, Rissanen sanoi.

Hän muistutti, että palladiumin lisäksi Suhangossa on vihreään siirtymään tarvittavia kriittisiä metalleja: platinaa päästöttömälle vetytaloudelle, kuparia yhteiskunnan sähköistymiselle ja nikkeliä akku- ja terästeollisuudelle.

– Vaikka Suhangon kaivoksen toiminta-ajaksi on laskettu nyt 22 vuotta, alueelta uskotaan löytyvän mineraaleja tätä pidemmäksi aikaa. Kaivos voisi toimia jopa vuosikymmeniä.

Kerkän ruokasalissa ei ollut monta tyhjää tuolia kaivosillan aikana.

700 jalkapallokentän kokoinen allas

Meneillään olevien kannattavuusselvitysten mukaisesti kaivokseen tulisi kolme avolouhosta, joissa louhinta etenisi vaiheittain useiden vuosien kuluessa. Nyt suunnitellut avolouhokset olisivat syvimmillään noin 210-220 metriä ja pituudeltaan yli kaksi kilometriä. Esiintymien tiedetään kuitenkin jatkuvan syvemmälle.

Rikastamon lisäksi kaivokselle tulisi muun muassa valtava rikastushiekka-allas, joka on pinta-alaltaan lähes viisi neliökilometriä eli se vastaisi noin 700 jalkapallokenttää.

Kaivosyhtiö on parhaillaan tekemässä kannattavuusselvitystä ja odottamassa ympäristö- ja vesitalouslupaa aluehallintovirastolta. Yhtiöllä on voimassa oleva lupa vuodelta 2005, mutta vanhentuneena se pitää päivittää ajan tasalle. Hakemus ympäristö- ja vesitalousluvan päivittämiseksi on jätetty huhtikuun loppupuolella ja siihen sisältyy myös kaivoksen purkuputki. Lisäksi kaivosyhtiö on toimittanut Tukesille kaivoslupahakemuksen käyttöoikeuden saamiseksi purkuputken tarvitsemalle 55 kilometrin pituiselle ja 30 metrin levyiselle käytävälle.

Kunnanjohtaja Tuomas Aikkila myönsi, että asuntotilanne Ranualla on surkea. Onneksi siihen on tulossa parannuksia, kun yksityiset rakentavat rivitaloasuntoja Sairaalanrantaan.

Lupahakemus tuli julkiseksi

Aluehallintovirasto on julkistanut yhtiön ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen, koska siitä on tehty tietopyyntö. Monituhatsivuinen hakemus löytyy täältä.

Hakemuksen kuulutusvaiheen arvioidaan alkavan marras-joulukuussa ja kestävän noin 1,5 kuukautta. Tuona aikana hakemuksesta on mahdollista antaa lausuntoja ja muistutuksia.

Parhaillaan kaivosalueelle rakennetaan tietä. Työt alkoivat viime kesänä ja jatkuvat syyskuuhun 2024 asti.

Yhtiö valmistelee myös hankelupaa suurjännitejohdolle Petäjäskosken ja Konttijärven välille. Kaivos tarvitsee valtavat määrät sähköä, ja sitä varten rakennetaan 46 kilometrin pituinen voimajohto Petäjäskoskelta kaivokselle. Johdon rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2025 ja tavoitteena on saada se valmiiksi vuoden 2026 lopulla, kun tuotanto alkaisi kaivoksella.

Kaivoksen kannattavuusselvitys pyritään saamaan päätökseen ensi vuoden aikana. Pato-, kemikaali- ja rakennusluvat haetaan, kun kannattavuusselvitys on valmistunut.

– Ympäristö- ja vesitalouslupa pitää olla ennen investointipäätöstä. Toiveemme on, että päätös tulisi kesällä 2024, mutta se on lupaviranomaisen käsissä. Kun päätös tulee, yhtiö katsoo, miltä hanke näyttää taloudelliselta kannalta ja myös minkälaisen päätöksen lupaviranomainen tekee ja minkälaisia valituksia tulee.

Paikallislehti Kuriirin päätoimittaja Pasi Kalliokoski työssä kaivosillassa.

Suhangon tuotanto alkaisi 2026 tai 2027

Yhtiö on hakenut lupaa aloittaa kaivoksen rakentaminen ja tuotanto muutoksenhausta eli valituksista huolimatta. Konttijärven louhos ja sen sivukiviläjitykset, tietty osa rikastushiekka-altaasta, purkuputki ja rikastamo sisältyisivät aloitusvaiheeseen. Investointipäätöksen jälkeen rakentaminen kestäisi 2-3 vuotta. Kaivos olisi valmis tuotantoon vuoden 2026 lopussa tai vuoden 2027 alussa.

– Kaivos ei ole kerralla täydessä tuotannossa, vaan tuotantoa nostetaan vaiheittain kohti maksimituotantoa.

Suhangossa on kaivoksen valmistelun ohessa etsitty malmia kuluvan vuoden aikana. Heinä-elokuussa helikopterilla lennettiin isolla alueella ja sähkömagneettisella mittauksella pyrittiin paikantamaan esiintymiä, joissa platinaryhmän metalleja runsaammin esiintyy muita kriittisiksi luokiteltuja metalleja, kuten nikkeliä, kuparia ja kobolttia. Kohteita kairataan talven aikana.

Projektipäällikkö Juha Rissanen Arctic Platinum Oy:stä kertoi, että tavoitteena on tehdä kaivoksen investointipäätös kesällä 2024.

Rekkaralli mietitytti

Yleisöstä kysyttiin, minkälainen rekkaralli kaivokselta tulisi.

– Tuotteen määrä meillä on huomattavasti pienempi kuin Kevitsassa. Kaivokselta lähtisi noin 10 rekkaa kuljettamaan rikasteita ja noin 10 rekallista toisi raaka-aineita takaisin päivässä, Rissanen vastasi.

Yksi kaivosillan osallistuja halusi tietää, milloin Narkaus-alueen louhiminen alkaa.

-Narkaus on edelleen malminetsintäkohde. Ennen luvittamista alueilla pitää tehdä lisäkairauksia. Jos tulokset ovat hyviä, lupaprosessi vie vähintään viisi vuotta.

Kunnanjohtaja Tuomas Aikkilalla oli tilaisuuden lopuksi terveisiä kaivosyhtiölle.

– Toivottavasti meillä on joulu ensi vuonna ennen joulukuuta. Odotamme hartaasti kaivoksen investointipäätöstä.

Kaivosyhtiön tavoiteaikataulustaa käy ilmi, että rakentaminen on tavoitteena aloittaa jo 2024 kesällä.

Ranuan kaivosillan järjesti Suhangon kaivokseen valmistautuminen -selvityshanke, joka on rahoitettu Lapin liiton AKKE-rahoituksella.