Maatilojen yhteisiä biokaasulaitoksia suunnitellaan Ranualle ja Pudasjärvelle

Joukko Ranuan ja Pudasjärven alueen maanviljelijöitä on suunnittelemassa biokaasua tuottavan energiayhtiön perustamista. Biokaasuyhtiön esiselvityshankkeessa on mukana noin 40 maatilaa molemmista kunnista.

– Perustettavan energiayhtiön omistajuudesta on kiinnostunut 18 maatilaa ja pienosakkuus kiinnostaa suurinta osaa muita tiloja, biokaasulaitoksen esiselvityshanketta vetävä projektikoordinaattori Mika Impiö kertoo.

Tilallisia kiinnostaa heinän ja lannan hyödyntäminen energiaksi. Laitoksessa tehtäisiin heinästä ja lannasta liikennepolttoainetta ja lannoitetta. Alueen maatiloilla ei ole tällä hetkellä tilakohtaisia biokaasulaitoksia.

– Yhtä lukuun ottamatta Ranuan ja Pudasjärven maatilojen ei kannata rakentaa omaa tilakohtaista laitosta, vaan ainoa vaihtoehto on yhteinen projekti muiden tilojen kanssa, projektissa mukana olevan Jan-Erik Impiö perustelee.

Lähin tilakohtainen biokaasulaitos on Tervolassa.

Lehmän lanta voi muuttua pian autojen polttoaineeksi Ranualla ja Pudasjärvellä.

Yli kaksi rekallista lantaa ja heinää päivässä

Hankkeen puuhamiehet kertovat, että Ranuan ja Pudasjärven tilallisten into olla mukana on ollut myönteinen yllätys.

– Tämä ei olisi onnistunut ilman mukaan lähteneitä maatiloja. Positiivinen pöhinä on ollut kantava voima koko projektin suhteen. Tilalliset ovat aidosti kiinnostuneita kehittämään oman tilan toimintaa ja parantamaan kustannusrakennetta ja kilpailukykyä. Tämä on tietojemme mukaan Suomen suurin maatilalähtöinen biokaasulaitoksen selvitysprojekti, Mika Impiö kehuu.

Tämän hetkisten tietojen mukaan biokaasulaitokset rakennettaisiin sekä Ranualle että Pudasjärvelle. Laitokset voisivat hyödyntää noin 50 000 tonnia lantaa ja heinää eli yli kaksi rekallista päivässä. Kokonaisenergiantuotanto on noin 12 000 megawattituntia, jolla lämmittäisi noin 650 sähkölämmitteistä omakotitaloa vuodessa tai se vastaisi noin miljoonaa litraa dieseliä.

Ranualle laitoksen yhteyteen on suunnitteilla kaasutankkausasema, mikä mahdollistaisi kaasuautojen käyttämisen alueella nykyistä paremmin. Liikennebiokaasu on herättänyt kiinnostusta erityisesti kuljetusalan yrityksissä. 

Laitokset käyttäisivät märkämädätystä, joka jäljittelee märehtijän pötsiä.

Miljoonaluokan investointi

Parhaillaan työstetään tarkempia laskelmia laitosten ja koko yhtiön kannattavuudesta. Jos laskelmat ovat myönteisiä, energiayhtiö perustetaan ja investoinnit laitetaan vireille. Tämä tarkoittaa muun muassa erilaisten lupien hankkimista. Laitosten kustannusarvioita ei ole vielä tehty, mutta yhteensä puhutaan alustavasti miljoonaluokan investoinneista.

Ranualla laitoksen paikkaa on suunniteltu vanhan kaatopaikan alueelle tai Heinisuontien varteen.

Jan-Erik Impiö kertoo, että laitos ei aiheuta hajuhaittoja, vaikka siellä käsitelläänkin lantaa.

– Kyseessä on hyvin tunnettu ja testattu teknologia, joka perustuu luonnon omiin mikrobeihin. Laitoksella käytettävän märkämädätyksen olosuhteet jäljittelevät märehtijän pötsiä, mutta ero on se, ettei lopputuote haise, koska hajuhaitat aiheuttava metaani on poistettu, puhdistettu, paineistettu ja siirretty jatkokäyttöön.

Projektikoordinaattori Mika Impiö on mielissään paikallisten viljelijöiden aktiivisuudesta.

Mullistaa maatalouden kannattavuuden

Projektin ydinteema on luoda uskoa pohjoissuomalaiseen maatalouteen ja sen jatkuvuuteen.

– Toteutuessaan projektia voi mullistaa pohjoisen maatalouden ja sen kannattavuuden. Laitokset tuottaisivat kotimaista, lähellä tuotettua energiaa. Lisäksi hanke pienentäisi hiilijalanjälkeä ja parantaisi omavaraisuutta, Mika Impiö luettelee.

Hankkeen puuhamiehet korostavat, että energiayhtiö ei olisi globaali eikä edes kansallinen, vaan paikallinen yhtiö, jonka omistajat ovat Ranuan ja Pudasjärven maatilallisia.

Marraskuussa 2022 aloitettu esiselvitysprojekti jatkuu elo-syyskuulle 2023. Projektia rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta ja konsulttina toimii Envitecpolis Oy.

Lue täältä aiempi artikkeli biokaasulaitoksesta.