Kunnanjohtaja Tuomas Aikkila vieraili Brysselissä
Ranuan kunnanjohtaja Tuomas Aikkila vieraili EU:n ytimessä Belgian Brysselissä 20.-22. syyskuuta. Vierailu on osa Suomen Yrittäjien järjestämää kuntajohtajien Yrittäjät-akatemiaa. Koulutukseen pääsee kutsusta.
– Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kysyi minulta Ranuan yrittäjäjuhlassa marraskuussa 2021, kiinnostaisiko minua tällainen koulutus. Vastasin kyllä ja sain luvan osallistua, Aikkila kertoo.
Hän lisää, että koulutus on Ranuan kuntastrategian mukainen. Kuntastrategian yhtenä päämääränä on elinvoimainen ja kansainvälistyvä, yritysystävällinen Ranuan kunta. Yrityselämä kiinnostaa Aikkilaa, ja hän onkin tehnyt kahden ensimmäisen virkavuotensa aikana yli 50 vierailua ranualaisiin yrityksiin.
Yrittäjät-akatemian tavoitteena on antaa kunnan- ja kaupunginjohtajille syvällistä tietoa yritysten toimintaedellytysten huomioon ottamisesta päätöksenteossa ja valmistelussa sekä tarjota työkaluja kunnan yritysmyönteisyyden edistämiselle. Valmennus tarjoaa myös vertaisverkoston ja kokemusten vaihtamiseen.
Koulutuksessa on kolme moduulia, joista kaksi on Helsingissä ja yksi Brysselissä. Ensimmäinen Helsingin moduuleista oli keväällä ja toinen on vielä edessä. Brysselissä kuntajohtajat olivat europarlamentaarikko Petri Sarvamaan vieraana.
– Lensin edellisenä päivänä Oulusta Helsinkiin. Lentoaseman maapalveluhenkilökunta oli aloittanut lakon puoli tuntia ennen kuin kone laskeutui Helsinkiin. Lento Brysseliin lähti Helsingistä seuraavana aamuna kello 7.45. Laukkua en saanut mukaani, vaan se jäi Helsinkiin, Aikkila kertoo.
Pukumiesten ja -naisten kaupunki
Vierailun pukukoodi oli business casual, mutta puku jäi laukkuun Helsinkiin. Aikkila astui Brysselin lentoaseman ovista hupparitakki ja farkut päällään.
– Brysselissä kulkee tyylikästä väkeä komeissa puvuissa ja kravateissa ja siellä voi tuntea olonsa alipukeutuneeksi. Onneksi Brysselissä asuva siskoni tuli minua vastaan, ja lähdimme heti ensimmäiseksi ostamaan Brysseliin paremmin sopivia vaatteita.
Uusi puku mukana oli hyvä kirjautua hotelliin ja valmistautua vierailun ohjelmaan.
– Ohjelma oli hyvin tiivis. Se alkoi Suomen Yrittäjien Brysselin toimiston esittelyllä ja lyhyellä kävelykierroksella EU-kortteleissa. Brysselissä on kätevintä liikkua kävellen, sillä liikenneruuhkat ovat todella kovia. EU-kortteleihin ei kannata autolla mennä.
Päätöksenteko hiomista ja hinkkaamista
Ohjelma jatkui EU-komissiossa.
– Komissiossa komissaari Jutta Urpilaisen kabinettipäällikkö Taneli Lahti kertoi Urpilaisen ja kabinetin työnteosta sekä eurooppalaisesta päätöksenteosta. EU:ssa on ranskalainen hallintokulttuuri, mikä tarkoittaa asioiden tarkkaa hiomista ja hinkkaamista, Aikkila kertoo.
EU:n päätöksenteossa komissio tekee esityksen, joka lähtee yleensä Euroopan parlamenttiin ja Eurooppa-neuvostoon. Neuvostossa on jäsenvaltioiden ministereitä. Euroopan parlamentissa on valiokuntia, joiden koordinaattoreilla on valtaa vaikuttaa päätöksiin. Petri Sarvamaa on yhden valiokunnan koordinaattori.
– Valiokunnassa ehdotus käydään läpi rivi riviltä ja jos yksimielisyyttä ei löydy, lopuksi äänestetään vaikka yhdestä sanamuodosta. Sen jälkeen esitys viedään Euroopan parlamentin täysistuntoon.
Trilogissa lopullinen päätös
Lopullinen päätös syntyy trilogissa eli komission, Eurooppaneuvoston ja parlamentin edustajien kesken. Siellä katsotaan EU-komission esitys ja verrataan sitä osapuolten näkemyksiin.
– Asiaa hinkataan niin kauan, että trilogi on samaa mieltä. Jos tulee tenkkapoo, komission edustaja voi antaa sovintoesityksen.
EU:n päätöksinä tulee EU-asetuksia, jotka jäsenvaltioiden on otettava omaan lainsäädäntöönsä. EU:sta tulee myös direktiivejä, jotka tulevat ratifioitavaksi eivätkä välttämättä toteudu samalla tavalla kaikissa jäsenmaissa.
– Oma lukunsa on päätöksentekokoneiston säännöllinen rekkaralli Brysselin ja Strasbourgin välillä.
EU:n päätöksentekojärjestelmä on monimutkainen. Aikkila kuvaa sitä jättimäiseksi lausuntoautomaatiksi.
– Kaikki tahot, joissa vierailimme kolmen päivän aikana, pääsevät vaikuttamaan päätöksentekoon. Asiat ovat viimeisen päälle valmisteltuja. Ajattelen, että jos järjestelmä on rauhan hinta EU-alueelle, se on sen väärti, Aikkila pohtii.
Virasto jahtaa tukien väärinkäyttäjiä
Toisena päivänä torstaina kuntajohtajat kävivät Suomen pysyvässä edustustossa, Kuntaliiton Brysselin toimistossa, Euroopan historian museossa ja Euroopan parlamentissa.
Kolmantena päivänä perjantaina kohteena olivat Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF, talous- ja sosiaalikomitea sekä Euroopan alueiden komitea.
– Petostentorjuntavirasto OLAFin vierailu jäi mieleen. Virasto tutkii EU-tukien väärinkäyttöä, jossa ihmisten mielikuvitus tuntuu olevan rajaton. EU-rahoilla on esimerkiksi rakennettu lentokenttä, joka ei ole käytössä tai tie, joka ei johda mihinkään. Kaikissa jäsenmaissa tukirahojen valvonta ei toimi. Petostentorjuntaviraston valvonta painottuu Itä- ja Etelä-Eurooppaan. Tutkinta alkaa aina vihjeiden perusteella. Virastolla on 300 työntekijää ja sillä on suomalainen johtaja, Ville Itälä.
EU:n budjetin koko on valtava ja sitä on vaikea hahmottaa: ohjelmakaudella 2021-2027 budjetti on 1824 miljardia euroa. Vertailun vuoksi Suomen valtion vuoden 2023 budjetti on 81 miljardia euroa.
Tuomas Aikkila pitää matkaa antoisana.
– Reissu oli hyvä. EU on aiemmin jäänyt vähän etäiseksi, mutta tämä avasi silmiä. Samalla koetin tehdä Ranuaa tunnetuksi parhaani mukaan.
Vaikka Aikkilan matka on ohi, hänen matkalaukkunsa on edelleen Helsingissä.
Kuvat: Tuomas Aikkila