Kuha Harmony yhdistää historian, hevospalvelut ja majoituksen

Kuha Harmonyssä yhdistyy historiallinen pihapiiri ja hevospalvelut Ranuan Kuhan kylässä. Tero ja Liisa Kuha tarjoavat Vanhassa Kuhassa ratsastusta, hevosleirejä ja eläinavusteista valmennusta sekä majoitusta. Majoittua voi 100-vuotiaassa hirsitalossa Peltolassa ja 300-vuotiaassa aitassa Kuhajärven rannassa.

Yrityksen toimintaa ohjaa sen asema historiallisessa pihapiirissä: kaikki toiminta tallilla ja ympäristössä tehdään vanhaa kyläelämää sekä eläimiä ja maisemaa kunnioittaen. Esimerkiksi hevoset ja lampaat laiduntavat kesäisin läheisiä peltoja ja ylläpitävät näin perinteistä maalaismaisemaa.

Vanhojen rakennusten vaaliminen sai alkunsa sattumasta.

– Ostin talon Vanhasta Kuhasta vuonna 2001. Kun aloin remontoida taloa, paikan historia alkoi kiinnostaa. En tiennyt vielä siinä vaiheessa, että kyse on oman suvun paikasta. Talokauppojen jälkeen setäni kertoi, että se on hänen syntymäkotinsa. Suvulla tämä on ollut 1860-luvulta lähtien, Tero kertoo.

Tero on itse kotoisin Kuhan kylästä noin kilometrin päästä Vanhasta Kuhasta.

– Tero on aina ollut kiinnostunut vanhasta ja historiasta. Minun mielestäni se on ollut luonteva siirtymä, että työ on keskittynyt vanhan ylläpitämiseen ja korjaamiseen sekä vanhan pihapiirin säilyttämiseen, Liisa lisää.

300-vuotiaassa aitassa yövytään ilman nykyajan mukavuuksia.

Hevosilla ja koulutyöllä yhteistä

Kun Tero tutustui Liisaan, hevoset tulivat mukaan. Nopeasti syntyi ajatus siitä, että hevosilla voisi tehdä yritystoimintaa.

– Ratsastustunneille oli kysyntää ja mietin, voisinko tarjota tunteja. Hoksasin, miten hevosen kanssa työskennellessä on yhtymäkohtia koulutyöskentelyyn: kummassakin on kyse vuorovaikutuksesta, opettajan ja oppilaan ja ratsastajan ja hevosen välillä. Minua kiinnostaa vuorovaikutuksen näkeminen ja luominen. Haluan tehdä töitä, joissa eläin on mukana. Eläin on hyvä välikappale, kun työskennellään ihmisten kanssa, Liisa kertoo.

Tero oli 2000-luvun alkuvuosina vielä Kontiotuotteella vienti-insinöörinä. Hän kuitenkin halusi siirtyä yrittäjäksi rakennusalalle. Yrittäjänä saa paremmin valita työmaansa ja tehdä niillä pitkää päivää. Samalla vapautui enemmän aikaa omassa pihapiirissä touhuamiseen. Liisa on ammatiltaan äidinkielen opettaja.

Kuhan kylällä on pitkä historia, sillä ensimmäiset vakituiset asukkaat tulivat paikalle jo 1670-luvulla ja kyseessä on yksi vanhimmista koko ajan asuttuna pysyneistä pihapiireistä Ranualla.

– Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän arvostaa ja haluaa selvittää historiaa. Haluamme pitää paikkaa elävänä. En olisi niin kiintynyt paikkaan, jos olisin aikanaan ostanut jonkin muun talon, Tero sanoo.

Peltola on rakennettu vuonna 1925.

Kuha oli liikenteen solmukohta

Kuhassa on yritetty ja kulkijoita on näkynyt aina.

– Järvelle on tullut kalastajia Kuivaniemeltä 1500-luvulla jo ennen vakituista asutusta. Tämä oli vanhoja nautinta-alueita, jonne tultiin kesäksi kalastamaan. Vanhan Kuhan pihapiiri on ollut pysähdyspaikka matkaajille kairojen takaa ja täällä on majoituttu. Meidän pihapiiri on ollut myös linja-autopysäkki. Vanha Posiontie kulki pihan kautta ja paikka, missä linja-auto kävi pyörähtämässä, on yhä näkyvissä.  Tämä on ollut liikenteen solmukohta, Liisa sanoo.

Ensimmäisen talon jälkeen Vanhasta Kuhasta hankittiin naapuritalo, vanha varasto josta kunnostettiin talli sekä vanhaa peltoa. 2015 ostettiin nyt 100-vuotias Peltolan talo jonka tontille saatiin myös ratsastuskenttä. Sen jälkeen omistukseen on tullut vielä naapuritila josta saatiin lisää rantaviivaa ja laidunmaata. Nyt pariskunnan omistuksessa on neljä vanhaa päärakennusta, hevostalli, verstas, aitta ja uudempia varastorakennuksia.

Kunnostusta vanhaa säästäen

Kunnostuksessa on pyritty säästämään mahdollisimman paljon vanhaa. Esimerkiksi Peltolan kunnostuksessa säilytettiin vanhat ikkunat kahta lukuunottamatta.

– Kävin kaikki pokat läpi, uusin alaosat ja kittasin lasit. Myös vanhat listat säilytettiin ja lahonneiden tilalle tein uudet vanhan mallin mukaan. Käytin talosta löytyneitä noin satavuotiaita työkaluja, Tero kertoo.

Peltolassa on vielä alkuperäinen Luolavaaran tiilitehtaalla tehty tiilikatto, johon löytyy varatiiliä ja tiilimuotit.

Vanhan säilöminen näkyy myös ulkovuoressa.

– Teimme punamultamaalin vanhan mallin mukaan, eli keitettiin maalipohja ruisjauhoista ja vedestä ja hankimme väripigmentit. Punamulta on käytännössä ruispuuroa seinässä, Liisa kertoo.

Vaikka vanhaa säilytetään, se on tarkoitettu nykypäivän elämiseen. Ei siis museoksi. Esimerkiksi Peltolaan rakennettiin remontissa sisävessa ja suihku.

Vanhojen rakennusten kunnostus on aikaa vievää työtä.

– En tee koskaan aikatauluja enkä ota paineita, sillä aina on keskeneräisiä hommia. Kunnostus riippuu myös rahatilanteesta, välillä on ollut työmiehiä töissä. Kun itse vain tekee, se kestää, Tero sanoo.

Vanhojen rakennusten kunnostaminen vie aikaa. Tero Kuha työssään. Kuva: Kuha Harmony

Ekologisuus perusarvo

Ekologisuus on yksi yrityksen perusarvoista. Kunnostuksessa suositaan kierrättämistä. Esimerkiksi oman talon vanhat laudat käännettiin toisin päin ja naulattiin hevostallin seinään.

– Ekologisuus on myös sitä, kun olemme hankkineet uusia vanhoja rakennuksia, olemme koko ajan pyrkineet siivoamaan tontteja. Sitäkin hommaa vielä riittää mutta se jatkuu, Tero kertoo.

Kaikki jätteet lajitellaan ja jatkokäsitellään asiaankuuluvalla tavalla. Esimerkiksi lasia on kerätty maasta vuosien aikana saavitolkulla, metallinkeräykseen on viety tavaraa vuosittain, ja muovit, paperit, lääkkeet, maalit ynnä muut on kaikki eroteltu toisistaan.

– Tämä on meille elämäntapa. Siitä kertoo myös se, että käytännössä kaikki raha, jonka yritystoiminta tuottaa, käytetään pihapiirin hoitamiseen ja rakennusten kunnostamiseen.  Toki tähän asti on käytetty ja varmaan joudutaan jatkossakin käyttämään lisäksi palkkatuloja.

Suurelta osin raha on mennyt toistaiseksi kiinteistöjen hankintaan, mutta nyt kun hallinnassa on hyvä kokonaisuus, Tero ja Liisa voivat keskittyä paremmin ympäristöön ja rakennuksiin. Eli varmaa on, että jatkossakin yritystoiminnan tuotto käytetään pihapiiriin, sillä sen verran paljon on vielä tekemistä.

Liisa laittaa alustapettia. Liisteri on tehty perinteisesti, vehnäjauhoista ja vedestä. Tapetit ovat hengittävää perinteistä paperitapettia ilman muovia. Kuva: Kuha Harmony

Majoittujia eri puolilta maailmaa

Majoittujille Vanha Kuha avattiin joulukuussa 2024. Heitä on käynyt eri puolilta maailmaa.

– Haluamme, että vieraat kokevat täällä harmoniaa, rauhoittumista ja tasapainoa, Liisa kertoo.

– Haluaisin, että ihmiset kiinnostuisivat omista juuristaan ja vanhoista rakennuksista, jos sellaisia omistavat ja näkisivät niiden arvon, Tero lisää.

Ei kertakäyttökulttuurille

Kuha Harmonyssa on neljä hevosta, joista kolme islanninhevosta ja yksi suomenhevonen.

– Tarkoitus on kasvattaa ne ja elää niiden kanssa alusta loppuun. Ne ovat olleet meillä lähes 20 vuotta ja työ- ja elinikää on toivottavasti jäljellä vielä pitkään. Tässäkään ei ole kertakäyttökulttuuria, Liisa kertoo

Vanhassa Kuhassa on lampaita, neljä uuhta ja lisäksi karitsat kesäisin. Kun lampaita teurastetaan, taljoista tehdään vällyjä ja lampaanlihaa savustetaan ja käytetään ruokana.

Lisäksi tiluksilta löytyy kaksi koiraa, kaksi kissaa ja kanoja.

Syksyn heppaleiri. Kuva: Kuha Harmony

Kylä elinvoimaisena

Kuhan pariskunnan yritys on tuonut lisää eloa Kuhan kylään. Kylällä on myös aktiivinen kyläyhdistys sekä vireä metsästysseura Kuhan Erä, joka järjestää suosittuja Suuria Haukimarkkinoita kesäkuussa.

Tero ja Liisa haluavat, että Kuha Harmony pysyy osana Vanhaa Kuhaa ja Kuhan kylän maisemaa tulevaisuudessakin.

– Näen tärkeänä, että Kuhan kylä säilyy elinvoimaisena eikä pysähtyneenä, ja meidän yritys on osa sitä. Eletään pihapiirin taloissa ja saadaan ennallistettua lisää. Jos joku muukin innostuisi. Olisi hienoa, jos tulisi samantyylisiä yrittäjiä mukaan kylältä, Liisa ja Tero päättävät.

Tero ja Liisa Kuha Peltolan ovella.