Kohti vahvempaa elinvoimaa – Ranuan elinkeino-ohjelma uudistuu
Ranualla päivitetään parhaillaan elinkeino-ohjelmaa. Elinkeino-ohjelmassa määritellään kunnan elinkeinojen kehittämisen suunta tuleville vuosille.
Päivitys alkoi alkuvuonna 2026. Työtä varten on tehty taustaselvityksiä, kysely ja yrittäjähaastatteluja. Ohjelmaa varten järjestetään kaksi työpajaa, joista ensimmäinen pidettiin 15. huhtikuuta Ranuan kunnanviraston valtuustosalissa. Tilaisuus keräsi paikan päälle runsaat 20 henkilöä. Kehitysjohtaja Toni Auvinen FCG:ltä veti tilaisuuden.
Elinkeino-ohjelman kysely tehtiin verkossa helmi–maaliskuussa 2026. Kyseessä oli vastaava kysely kuin syksyllä 2022 edellistä elinkeino-ohjelmaa tehtäessä. Kyselyn kohderyhmänä olivat Ranualla toimivat yrittäjät, mutta myös kunnan luottamushenkilöillä ja asukkailla oli mahdollisuus vastata.
Vuonna 2022 vastauksia oli enemmän, nyt niitä oli 26, joista 9 elinkeinoelämän edustajilta. Yritykset näkevät tulevaisuuden pääosin positiivisena: valtaosa uskoo liikevaihdon kasvavan ja palkkaavansa lisää työntekijöitä, mutta uusien työntekijöiden palkkaaminen on osalle silti varovaista. Osa katsoo, että työntekijöitä on hieman helpompaa palkata nyt kuin vuonna 2022.
Huhtikuussa 2026 haastateltiin kymmentä ranualaista yrittäjää. Yrittäjät näkevät energia- ja kaivoshankkeet suurena mahdollisuutena Ranuan elinkeinoelämälle, ja niiden uskotaan tuovan kasvua, työpaikkoja ja investointeja paikkakunnalle. Samalla ne edellyttävät huolellista suunnittelua, paikallisten vaikutusten huomioimista ja tasapainoa etenkin matkailun, porotalouden ja luontoarvojen kanssa. Osa vastaajista suhtautui kriittisesti tuulivoimaan.
Ranuan vahvuuksia ovat haastateltujen mukaan luonto, rauhallisuus ja autenttisuus, matkailupotentiaali sekä toimivat tietoliikenneyhteydet. Ranuan kilpailukyky rakentuu erityisesti laadukkaista tuotteista ja palveluista, kustannustehokkuudesta, yhteistyöstä sekä investoinneista. Myös energiaomavaraisuus ja uusiutuvat energiaratkaisut nähdään merkittävinä tulevaisuuden mahdollisuuksina.
Toni Auvinen puhuu työpajan osallistujille.
Asuntopula pullonkaulana
Ranuan suurimmaksi ongelmaksi haastatellut yrittäjät näkevät selkeästi asuntojen puutteen, niiden korkean hinnan ja vaihtelevan kunnon. Asuntopula vaikeuttaa työvoiman saatavuutta, yritysten kasvua ja etätyöntekijöiden houkuttelua. Myös toimitilojen puute vaatii kehittämistä.
Työpajassa esiteltiin myös MDI:n tekemiä Ranuan väestöennusteita. Ranuan väestö on vähentynyt pitkään. Ranualaisia kuolee enemmän kuin syntyy, ja paikkakunta kärsii muuttotappiosta. Erityisesti työikäisiä ja lapsia on aiempaa vähemmän.
Syntyneiden määrä on kuitenkin kasvanut viime vuosina, mutta on yhä 2010-luvun tasoa matalampi. Muuttotappiosta huolimatta Ranualle on muuttanut kohtalaisen paljon lapsiperheitä.
Työllisyys on kuitenkin noussut merkittävästi.
Ennuste ilman Suhangon kaivosta näyttää, että Ranuan väestö supistuu nopeasti, mikä heikentää työvoiman kehitystä ja kuntataloutta.
Jos kaivos avataan, se vahvistaisi etenkin työikäisen väestön määrää. Joka tapauksessa väestö kokonaisuudessaan vähenisi kaivoksesta huolimatta.
Kaikissa eri ennustevaihtoehdoissa on nähtävissä koululaisten määrän nopea väheneminen Ranualla syntyvyyden laskun takia. Sen sijaan etenkin yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti.
Edellisen kerran MDI teki Ranuan väestöennusteen vuonna 2022. Aiempaan verrattuna uusi ennuste arvioi, että kaivos toisi noin 40–60 asukasta lisää paikkakunnalle.
Elinkeino-ohjelman jälkimmäinen työpaja on 28.4.2026 valtuustosalissa.
Tavoitteena on käsitellä ohjelmaa kunnanhallituksessa 25.5.2026 ja viedä se valtuuston päätettäväksi 8.6.2026.
Kunnanjohtaja Tuomas Aikkila avasi tilaisuuden.
Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kehitysjohtaja Veli-Pekka Laukkanen ja Redu Edu Oy:n toimitusjohtaja Kari Rekilä.
Kehittämispäällikkö Mikko Pöykkö muistutti, että Ranualle on suunnitteilla useiden miljardien eurojen teollisen kokoluokan investointeja.
