Vesistöjen tilan parantamista Ranualla pohdittiin torstaina 28. toukokuuta Ranuan kunnan valtuustosalissa järjestetyssä Vesistöjen sopeutuminen ilmaston muuttuessa -tilaisuudessa. Tilaisuuden järjesti NURISH-hanke.

Tilaisuus oli kaikille avoin, mutta erityisesti mukaan oli kutsuttu vesialueiden osakaskuntien edustajia, rantojen asukkaita, ympäröivien maiden omistajia sekä vesistöjen käyttäjiä. Tilaisuuteen osallistui 18 henkilöä.

NURISH on laaja kansainvälinen eurooppalainen hanke, jossa Suomesta mukana ovat Ranuan kunta, Pohjois-Suomen Biokaasu Oy, Pudasjärven Kehitys Oy ja VTT. Hankkeesta ei aiheudu ylimääräisiä kustannuksia Ranuan kunnalle.

Tilaisuuden avasi Ranuan kunnan kehittämispäällikkö Mikko Pöykkö. Hän muistutti, että vesistöjen tila on heikentynyt muun muassa soiden ojituksen ja metsätalouden seurauksena. NURISH-hankkeessa selvitetään ratkaisuja vesistöjen tilan parantamiseen. Tällaisia ratkaisuja ovat esimerkiksi kestävän metsätalouden ohjeistukset kriittisten vesistöjen läheisyydessä sekä järvien kunnostus ja pohjalietteen hyödyntäminen biokaasun ja kiertolannoitteiden tuotannossa.

Hankkeessa suunnitellaan koeruoppauksia kolmeen järveen, joista kaksi sijaitsee Ranualla ja yksi Pudasjärvellä. Ruopattu liete kuljetettaisiin Ranualle biokaasulaitokselle, jossa siitä valmistettaisiin biokaasua ja kiertolannoitteita. NURISH-hankkeessa hyödynnetään myös Ranuan kunnan vuonna 2025 hallinnoiman BIKI-hankkeen tuloksia. BIKI-hankkeessa selvitettiin yli 20 järven tilaa Ranualla.

Tilaisuuden osallistujat kertoivat omista kokemuksistaan esimerkiksi järvien ja jokien varsilla asuvina, kalastajina, osakaskuntien jäseninä ja vesistöjen kunnostajina. Moni kertoi nähneensä vesistöjen kunnon heikentyneen vuosikymmenten aikana, mutta ainakin yksi osallistuja kertoi kotijärvensä tilan parantuneen aiempiin vuosiin verrattuna.

*Järvien ja jokien kunnostaminen kiinnostaa Ranualla.*

Koeruoppauksista ei jää pysyviä jälkiä

Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n toimitusjohtaja Mika Impiö kertoi, että BIKI-hankkeessa otettiin vuonna 2025 näytteitä kolmesta ranualaisesta järvestä: Saarijärvestä, Ranuanjärvestä ja Takajärvestä. Näytteenotto jatkui NURISH-hankkeessa maaliskuussa 2026 Pudasjärvellä, jossa näytteitä otettiin Sarajärvestä ja Juutislammesta.

– Pohjois-Suomen Biokaasu Oy tarjoaa mahdollisuuden tehdä järvibiomassojen käytännön kokeiluja todellisessa toimintaympäristössä eli biokaasulaitoksessa. Kaikki järvibiomassat eivät kuitenkaan välttämättä sovellu kaasutuskäyttöön, Impiö kertoi.

Mahdollisia koeruoppauskohteita Ranualla ovat Takajärvi ja Saarijärvi. Erityisesti Takajärven vesistön tila on heikko.

Impiö muistutti, ettei koeruoppaus muuta järvien tilaa pysyvästi.

– Kyseessä on alle 500 kuution ruoppaus. Hankkeen tavoitteena ei ole tehdä niin suuria toimenpiteitä, että saataisiin pysyviä muutoksia aikaan, vaan kerätä hankkeen kannalta riittävästi tietoa esimerkiksi toimenpiteiden teknistaloudellisesta kannattavuudesta.

Impiön mukaan järvien pohjasta ruopatusta aineksesta voidaan todennäköisesti tuottaa kohtuullisesti biokaasua.

Seuraavaksi NURISH-hankkeessa haetaan luvat koeruoppauksille ja kilpailutetaan urakka vuoden 2026 aikana. Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, milloin koeruoppaukset tehdään, mutta niiden arvioidaan tapahtuvan vuonna 2027. Koeruoppauksista saadaan tarkempaa tietoa siitä, kuinka taloudellisesti kannattavaa järvenpohjaan kertyneen sedimentin hyödyntäminen biokaasun tuotannossa on.

Tilaisuuden lopuksi osallistujat ideoivat muun muassa järvien kunnostamiseen ja biomassan hyödyntämiseen liittyviä ratkaisuja.

*Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n toimitusjohtaja Mika Impiö.*

Ranualaisilla erittäin tärkeä suhde järviin ja jokiin

Tilaisuudessa oli mukana myös NURISH-hankkeen kansainvälinen edustaja, lehtori Charmae Wissink-Nercua Erasmus-yliopistosta Rotterdamista, Alankomaista. Hän kiitti paikallisia aktiivisesta osallistumisesta ja omien kokemusten jakamisesta.

– Ranualaisilla on erittäin tärkeä suhde järviin ja jokiin. He ovat juuri oikeita ihmisiä tähän hankkeeseen. Keskustelut olivat avoimia ja runsaita. Kävi ilmi, että ihmiset haluavat parantaa vesistöjen tilaa. Heitä kiinnostaa tietää, miten se voisi tapahtua, ja moni haluaa myös osallistua käytännön toimiin.

Filippiineiltä kotoisin oleva Charmae kertoi, että Pudasjärven ja Ranuan tilaisuudet olivat hänelle ensimmäinen mahdollisuus tutustua suomalaisiin.

– Suomalaiset ovat hyvin aitoja ihmisiä. Keskusteluissa kuulin rehellisiä tarinoita siitä, mitä järvet ja joet heille merkitsevät ja kuinka tärkeä osa ne ovat heidän elämäänsä. Monet ovat kasvaneet vesistöjen rannoilla ja jakoivat omia kokemuksiaan. On hyvä merkki, että he haluavat osallistua, sillä paikallisia ihmisiä tarvitaan myös hankkeen myöhemmissä vaiheissa.

Charmaen mukaan paikallisten osallistuminen on tärkeää koko hankkeen ajan suunnittelusta aina käytännön toimenpiteisiin asti.

Luonnon elpyminen vaatii aikaa

NURISH-hanke kestää 4,5 vuotta, mutta vesistöjen tilan paranemista ei voida odottaa heti. Charmae muistutti, että luontopohjaisten ratkaisujen, kuten vesistöjen kunnostamisen, vaikutukset näkyvät usein hitaasti.

– Luonto toimii omassa aikataulussaan. Jos luonnolle annetaan aikaa palautua, siihen voi kulua viisi, kymmenen tai jopa kaksikymmentä vuotta. Esimerkiksi ruoppauksen jälkeen vaikutukset voivat alkaa näkyä 3–5 vuoden kuluessa.

Charmaen mukaan NURISH-hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää myöhemmissä jatkohankkeissa, joissa kunnostettaisiin esimerkiksi useita toisiinsa yhteydessä olevia järviä.

*Lehtori Charmae Wissink-Nercua Erasmus-yliopistosta Rotterdamista, Alankomaista.*

Tiivistä lähialue- ja tutkimuslaitosyhteistyötä

NURISH-hanketta Ranualla ja Pudasjärvellä ovat toteuttamassa Ranuan kunta, Pohjois-Suomen Biokaasu Oy, Pudasjärven Kehitys Oy ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Ranuan tilaisuudessa olivat mukana työpajaa vetämässä VTT:n asiantuntijat Lassi Warsta ja Arto Laikari. Pudasjärven Kehitys Oy:n Auvo Turpeinen kertoi puolestaan projektin etenemisestä ja vahvasta kiinnostuksesta Pudasjärven puolella.

NURISH-hankkeen toimijat vierailevat Ranualla seuraavan kerran syys–lokakuun vaihteessa, kun hankkeen 21 kumppania kokoontuu Pudasjärven Syötteelle. Ohjelmaan kuuluu myös vierailu Ranualla.

NURISH tulee sanoista Nurturing Transformative Capacities, Innovation in NBS and Harmonious Resilience in Rural Areas. Suomeksi nimi voidaan kääntää muotoon ”luontopohjaisia innovaatioita, muutoskyvykkyyttä ja kestävää sopeutumista maaseudulle”.

NURISH on Horisontti Eurooppa -ohjelman innovaatiohanke (avustussopimus nro 101214414), jota rahoittaa Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto CINEA. Hankkeen kokonaisbudjetti on kahdeksan miljoonaa euroa, ja se kestää lokakuusta 2025 maaliskuuhun 2030. Mukana on kumppaneita tutkimuksen, julkishallinnon, teollisuuden ja kansalaisyhteiskunnan aloilta.

Vastuuvapauslauseke: Euroopan unionin rahoittama. Näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin ainoastaan kirjoittajan/tekijöiden omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanoviraston (CINEA) näkemyksiä. Euroopan unionia tai myöntäjää ei voida pitää niistä vastuussa.

Lue lisää hankkeesta täältä.