Japanitalo on toiminut Ranualla jo 25 vuotta. Talo vihittiin käyttöön 16.11.1998 juhlavin menoin. 25-vuotisjuhlia ei kuitenkaan vietetty marraskuussa, vaan keskellä kesää, 15.6.2024.

Talo syntyi Ranuan ja sen japanilaisen ystävyyskunnan, Iwasakimuran ystävyyskuntasopimuksen myötä. Sopimus solmittiin kesäkuussa 1990. Ranuan kunta oli ensimmäinen kunta Suomessa, joka solmi ystävyyskuntasopimuksen japanilaisen kunnan kanssa.

Ystävyysyhteistyötä ranualaisten ja iwasakimuralaisten kesken tehtiin kulttuurissa, kaupan alalla, lasten kansainvälisyyskasvatuksessa ja nuorisovaihdossa sekä rauhan edistämisessä. Kaiken tuli tapahtua Joulupukin hengessä.

Iwasakimuraan alettiin rakentaa joulumaata: joulupukin paja, lahjatyöpaja, myymälä, porofarmi, juhla-areena ja Ranua-ravintola. Japanilaiseen joulumaahan haettiin Suomesta poroja ja poronhoidon asiantuntemusta Ranuan eläinpuistolta. Joulumaa valmistui Iwasakimuraan vuonna 1996. Ranualaiset yläkoululaiset pääsivät vuosittain esiintymään Joulupukkifestivaaleille Japaniin. Kymmenet ranualaiset nuoret ovat päässeet vuosien saatossa matkustamaan Japaniin pienen japanilaisen kylän avustuksella.

Elsi Rautakoski soittaa viulua. Kuvassa myös valtuuston puheenjohtaja Tatu Hietala, suurlähettiläs Takashi Okada ja kunnanjohtaja Tuomas Aikkila.

Japanilaiset maksoivat talon

Ranuan kunta oli lahjoittanut Iwasakimuralle tontin, jolle Iwasakilaiset ehdottivat rakennettavaksi japanilaisia rakennuksia. Pieni Iwasakimuran kylä maksoi Japanitalon rakentamisen lähes kokonaan.

Talo nousi Simojärven rannalle keskelle metsää, noin 40 kilometrin päähän kirkonkylästä. Japanilaiset lahjoittivat talon Ranuan kunnalle vuonna 2018. Tuolloin Iwasakimura oli jo osa Fukauran kuntaan.

– Ranua oli hakenut EU-rahoitusta talon toiminnan käynnistämiseen ja tulin valituksi tähän projektiin syksyllä 1998. Japanitaloa ei tehty alun perin matkailukohteeksi, vaan se on ennemminkin pieni kulttuurikeskus, kertoo Japanitaloa käytännössä koko sen historian emännöinyt LappStoryn yrittäjä Tuija Seppänen.

Vuoden 2011 elokuusta 2015 kesään talo oli kunnan hallinnassa ja välillä kokonaan suljettuna, kunnes 2018 Seppänen vuokrasi sen LappStoryn lukuun.

Seppänen on koulutukseltaan japonologi eli hän on tutkinut Japanin kieltä ja kulttuuria.

Tuija Seppänen on emännöinyt Japanitaloa koko sen historian ajan. Hänen yrityksensä LappStory on talossa vuokralaisena.

Japanitalon tarkoitus oli edistää japanilaisen kulttuurin tunnettavuutta Suomessa, antaa lapsille kansainvälisyyskasvatusta ja ylläpitää maiden välisiä ystävyyssuhteita.

Talo on auki kesäisin maanantaita lukuun ottamatta joka päivä, muina vuodenaikoina tilauksesta. Talossa on esillä vaihtuvia näyttelyitä ja tapahtumia, ohjelmapalveluja koululaisille ja muille ryhmille. Japanitalo soveltuu myös kokous- ja juhlapaikaksi.

Tanssitaiteilija Tuuli Malla kalligrafiaperformanssissa.

Juhlassa puheita, musiikkia, tanssia ja puun istutus

Neljännesvuosisadan ikäistä Japanitaloa juhlistettiin perinteisin menoin kesäisenä lauantaipäivänä. Tervehdyspuheen piti valtuuston puheenjohtaja Tatu Hietala. Hietala oli laittanut puheeseensa sanoja japaniksi. Japanin suurlähetystön tervehdyksen toi suurlähettiläs Takashi Okada. Suurlähettiläs kehui paikan hiljaisuutta luonnon keskellä ja sanoi Japanitalon olevan laajasti tunnustettu japanilaisen kulttuurin vaalijana. Musiikkina kuultiin Elsi Rautakosken viulunsoittoa. Juhlaesitelmän Suomen ja Japanin ystävyyssuhteiden historiasta piti professori emeritus Olavi K. Fält Oulun yliopistosta.

Kunnanjohtaja Tuomas Aikkila auttaa hyttyshattua suurlähettiläälle. Ulkona oli runsaasti sääskiä

Sitten siirryttiin ulos, jossa suurlähettiläs Okada ja kunnanjohtaja Tuomas Aikkila istuttivat japaninkuusaman ystävyyssuhteiden vaalimisen kunniaksi.

Lopuksi nähtiin kalligrafiaperformanssi, jossa oli yhdistetty nykytanssia ja kalligrafiaa eli kaunokirjoitustaidetta. Japanitalon pihalla esiintyivät kalligrafisti Yukina Yamamoto ja tanssitaiteilija Tuuli Malla.

Juhla oli kerännyt mukavasti väkeä, arviolta 70 henkilöä.

Kunnanjohtaja Tuomas Aikkila ja suurlähettiläs Takashi Okada istuttivat japaninkuusaman. Kuriirin Pasi Haarahiltunen ikuistaa hetken.

Japanitalon uudet näyttelyt ovat Yiukina Yamamoto kalligrafiateoksia sekä perinteisiä japanilaisia nukkeja esittelevä näyttely. Näyttelyt ovat esillä 15.9. saakka Japanitalon aukioloaikoina.

Japanitalon tulevaisuus on auki. Talo tarvitsee rahoitusta ja tukea jatkon turvaamiseksi.

Japanitalolla on arvokas, ainutlaatuinen historia ja se on konkreettinen esimerkki aidosta ystävyydestä syntyneestä toiminnasta. Iwasakimuralaisten toive on, että ranualaiset voisivat tuntea sen omakseen ja olla siitä ylpeitä.

Japanitalo on mukana Oulu 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeessa yhtenä Ranuaa edustavana kohteena, mikä onkaan sopivampaa, koska Japanitalo on kulttuurien kohtauspaikka

Japanitalon verkkosivut löytyvät täältä. Japanitalo on myös Facebookissa ja Instagramissa.