Ahman pennuista ja kulaaneista toivotaan uusia vetonauloja Ranuan eläinpuistoon
Ranuan eläinpuistossa koettiin helmikuussa harvinainen tapahtuma, kun Khurma-ahma sai kolme pentua. Ahmojen lisääntyminen eläintarhoissa on harvinaista. Tämä ei kuitenkaan ollut ensimmäinen kerta, kun ahma sai pentuja Ranuan eläinpuistossa, sillä edellinen tapahtui vuonna 2016 – tosin eri ahmaparille kuin nyt.
Khurman tuoreet pennut, kaksi naarasta ja yksi uros, viettävät vielä suuren osan ajasta pesässä, mutta ulkoilevat välillä emon valvonnassa. Kevään edetessä niiden liikkuminen muuttuu nopeasti varmemmaksi, ja ne alkavat viettämään enemmän aikaa ulkoaitauksessa. Pentujen isä Julle on omassa aitauksessaan.
– Ahmanpentujen syntymä on meille suuri ilon aihe ja onnistuminen, sillä ahmojen lisääntyminen -tarhaoloissa on usein haasteellista. Ahmamme kuuluvat Euroopan eläintarha- ja akvaarioyhdistyksen eli EAZAn tarhasuojeluohjelmaan, jonka keskeinen tavoite on ylläpitää pitkällä aikavälillä sopivan kokoista, geneettisesti riittävän monipuolista ja elinkykyistä populaatiota, eläinpuiston intendentti Heini Niinimäki kertoo.
Uudet ahmanpennut ovat erittäin tärkeitä myös siksi, että niiden emo on tullut Ranualle Moskovan eläintarhasta vuonna 2021. Khurma on perimältään melko harvinainen eurooppalaisessa eläintarhakannassa etenkin nyt, kun sota estää yhteistyön Venäjän kanssa. Khurman pennut tuovat paljon toivottua perimän monimuotoisuutta ahmojen tarhasuojeluohjelmaan. Tällaiset lajin osakannat voivat toimia esimerkiksi vakuuspopulaationa ja elävänä geenipankkina, jos kannan tilanne luonnossa heikkenee. Tarhoissa asuvien eläinten avulla saadaan usein myös kerättyä näytteitä ja muita tietoja tutkimuksiin eläimiä häiritsemättä.
Ahmanpentujen toivotaan houkuttelevan vieraita Ranuan eläinpuistoon kevään ja etenkin kesän aikana.
Khurma ja yksi pennuista. Kuva: Merja Pyykkönen.
Suorat lennot toisivat kesäturisteja ulkomailta
Toisin kuin talvella, kesällä eläinpuiston asiakkaista suurin osa on kesälomia viettäviä suomalaisia. Ulkomaisiakin asiakkaita on alkanut tulla Ranualle aiempaa enemmän.
– Koko ajan teemme työtä matkanjärjestäjien kanssa ja solmimme uusia kumppanuuksia sekä kehitetään kesäajan tuotteita. Visit Rovaniemi neuvottelee jatkuvasti, jotta Keski-Euroopasta tulisi suoria lentoja kesäksi Rovaniemelle. Ne palvelisivat myös meitä, Ranuan Seudun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Johanna Koivunen kertoo.
Kesämatkailun vauhdittamiseen tarvitaan myös ranualaisten matkailuyritysten omaa panosta.
– Matkailutoimijoilta tarvitaan aktiivisuutta eli aktiviteettien ja palvelujen tuotekehittelyä, jotta kesälle saadaan matkailijoita kiinnostavaa tekemistä.
Ranua kesämatkailukohteena voisi olla otollinen etenkin keskieurooppalaisille.
– Meillä on jo käynyt vierailijoita esimerkiksi Saksasta ja Hollannista. Keski-Euroopan maat ovat talviaikaan tärkeä lähtöalue meille ja samalla kohderyhmälle myymme kesää. Myös Lähi-itä on houkutteleva, sillä siellä kesät ovat niin kuumia ja viileä Lapin kesä kiinnostaa heitä. Myös jenkkimarkkinoilla on potentiaalia, sillä amerikkalaisia turisteja matkustaa paljon Helsinkiin. Meidän pitäisi saada heitä haalittua myös tänne pohjoisemmaksi, Koivunen kertoo.
Kulaanit ovat villiaaseja.
Kulaanit tulossa Ranualle
Ranuan eläinpuistoon on tulossa uusi eläinlaji, kulaanit. Kulaanit (Equus hemionus kulan) ovat erityisesti Aasian arojen ja puoliaavikoiden karuihin, ja myös kylmiin oloihin sopeutuneita villiaaseja. Suurin osa kannasta elää nykyisin Turkmenistanin alueella, mutta menneisyydessä levinneisyysalue on ollut hyvinkin laaja. Kulaanit luokitellaan uhanalaiseksi villiaasien alalajiksi.
Kulaanit sijoitetaan Ranuan eläinpuiston hirvialueelle. Alueen aitauksia järjestellään uudelleen, maapohjia parannetaan ja ruokinta- sekä lepopaikkoja muutetaan uuden lajin tarpeisiin sopiviksi. Kulaanit tulevan nykyisin porojen ja valkohäntäkauriiden käytössä olevalle alueelle metsäpeurojen viereen, kun taas valkohäntäkauriit ja porot siirtyvät lähemmäs hirviä.
Metsäkauriiden iäkkääksi käyneestä laumasta on luovuttu, eikä uusia metsäkauriita ole tarkoitus ottaa. Niiden käytössä ollut tila varataan suojelutoimia enemmin tarvitseville ja elämään ihmisen hoidossa paremmin sopeutuville lajeille.
Kulaanien tarkkaa saapumisaika Ranualle ei ole vielä tiedossa. Ajankohtaan vaikuttavat monet tekijät; aitauksen muutostyöt on saatava valmiiksi, ja sen jälkeen eläinten valitseminen ja kuljetus on suunniteltava huomioiden sekä suojeluohjelman tarpeet, että eläinten hyvinvointi.
– Voi olla toiveajattelua, että saisimme kulaanit meille ennen kesää, mutta ehkä vuoden 2024 aikana. Kun aitaus on remontoitu sopivaksi, koordinaattori katsoo, mitkä yksilöt ja mistä eläintarhasta ovat tulossa meille. Myös matkan järjestäminen on oma lukunsa, Koivunen kertoo.
Venuksen koti menee remonttiin.
Jääkarhuaitaus remontoidaan
Eläinpuistossa on tehty investointeja. Hiljattain otettiin käyttöön uudet työtilat, joissa on eläintenhoidon ja kiinteistönhoidon toimistot, rehukeittiö ja metalliverstas. Seuraavaksi edessä on jääkarhuaitauksen perusparannus, joka tarkoittaa käytännössä aitojen uusimista.
– Työstämme parhaillaan suunnitelmaa ja työt on tarkoitus aloittaa, kunhan maa sulaa. Perusparannus kestää mahdollisesti ensi kesän ajan, mutta aikataulua meillä ei vielä ole.
Remontista huolimatta jääkarhun voi nähdä myös kesällä. Jääkarhu Venus siirretään remontin ajaksi ruskeakarhuaitaukseen, jonka aitaa on vahvistettu.
Henkilökunnan uusien tilojen tupaantuliaisia vietettiin 17. huhtikuuta.