Suhankoa odottava Ranuan kunta vieraili Kevitsan kaivoksella

Ryhmä Ranuan kunnan edustajia vieraili Kevitsan kaivoksella Sodankylässä 28. huhtikuuta. Kunnanjohtaja Tuomas Aikkilan johtama vierailu oli osa valmistautumista Suhangon kaivokseen. Suhanko olisi saman kokoluokan kaivos kuin Kevitsa.

Vierailun isäntinä olivat kaivoksen johtaja Henrik Grind ja viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Anna Sundquist.

Kevitsa on ruotsalaisen Boliden-konsernin omistama kaivos. Konsernilla on kaivosten lisäksi malminetsintää, malmien rikastusta, tuottamista, myyntiä ja kierrätystä. Bolidenilla on viisi kaivosta, viisi sulattoa ja noin 6000 työntekijää, joista 1600 on Suomessa. Suomessa konsernilla on Kevitsan kaivoksen lisäksi Harjavallan ja Kokkolan sulatot.

Kevitsan kaivos on avolouhos ja alueella on rikastamo. Kaivoksen päätuotteet ovat kupari- ja nikkelirikasteet. Rikasteet sisältävät myös kobolttia, platinaa, palladiumia ja kultaa. Samoja malmeja löytyy myös Suhangosta.

Kunnan delegaatio ajoi kaivoksen johtajan perässä tutustumiskierrokselle.

20 rekallista rikastetta joka arkipäivä

Kevitsasta lähtee joka arkipäivä 20 rekallista rikastetta Kemin satamaan, josta se laivataan tai kuljetetaan rautateitse Harjavallan sulatolle rikastettavaksi. Sulatolta lopputuote myydään teollisuuden tarpeisiin. Tuotteita käytetään esimerkiksi kuljetusalalla, sähköistämisessä, energiantuotannossa ja terveydenhuollossa. Koska Eurooppa haluaa vähentää riippuvuuttaan Kiinan raaka-aineista, eurooppalainen kaivostoiminta on entistäkin tärkeämpää.

Boliden ei ollut perustamassa Kevitsan kaivosta, vaan sen avasi kanadalainen First Quantum Minerals vuonna 2012. Kevitsan esiintymä löytyi jo vuonna 1987. Bolidenin omistukseen kaivos siirtyi vuonna 2016.

– Viime vuonna tuotimme ensimmäistä kertaa 10 miljoonaa tonnia malmia. Meidän on siirrettävä malmin tieltä kolminkertainen määrä sivukiveä, joka on arvotonta, kaivoksen johtaja Henrik Grind kertoo.

Sivukiveä on kertynyt vuosien aikana valtavat, kymmenien metrien korkuiset kasat. Sivukivikasat saavat olla korkeintaan Kevitsanvaaran korkuisia eli noin 70 metriä korkeita.

Sivukiveä on kertynyt valtavat määrät ja lisää tulee.

Yli 800 työntekijää

Kevitsan kaivoksella on noin 570 omaa työntekijää ja 300 urakoitsijoiden työntekijöitä.

Kaivosyhtiön työntekijöistä 90 prosenttia on lappilaisia, Sodankylästä heistä on 63 prosenttia. Kevitsassa töissä käydään esimerkiksi Inarista, Ivalosta, Savukoskelta, Kittilästä ja Rovaniemeltä. Henkilöstön keski-ikä on 39 vuotta ja 17 prosenttia on naisia.

Kevitsassa löytyy monipuolisesti töitä, sillä ammattinimikkeitä on yli sata. Kaivoksella työkielenä on yleensä suomi, mutta konsernin virallinen kieli on englanti.

Kaivoksen johtaja myöntää, että kaivoksella työskentelevän puolisolle voi olla hankalaa löytää töitä Sodankylästä.

– Silloin perheellisillä voi olla hankala muuttaa tänne, Grind kertoo.

Anna Sundquist sanoo, että erityisasiantuntijoilla kynnys siirtyä Sodankylään asumaan on suurempi kuin muilla ammattiryhmillä.

– Kun perheen saa samalle paikkakunnalle, se lisää työntekijän hyvinvointia. Reissutyö alkaa pidemmän päälle rasittaa.

Kevitsan ansiosta Sodankylään on saatu paluumuuttajia, mutta heidän tarkka määränsä ei ole kaivosyhtiön tiedossa.

Yhteiskuntasuhde- ja viestintäjohtaja muistuttaa, että kaivoskunnan on hyvä edistää paikkakunnan imagoa ja houkuttelevuutta perheille.

– Hyvä syy muuttaa on se, että työlle löytyy vastapainoa ja perheenä voi elää hyvää elämää kunnassa, Sundquist lisää.

Kaivoksen johtaja Henrik Grind ja selin oleva Anna Sundquist isännöivät vierailua.

Miljoonien verotulot

Kevitsan väki esitteli myös kaivoksen aluetaloudellisia vaikutuksia. Luvut olivat vuodelta 2021.

Kaivoksella työskentelee yhteensä noin 870 ihmistä, joiden palkkasumma sivukuluineen oli yhteensä 38 miljoonaa euroa. Kaivosyhtiön omat työntekijät maksoivat 6,4 miljoonaa euroa tuloveroa.

Kaivosyhtiö maksoi yhteisöveroa 28 miljoonaa, josta noin kolmannes tuli kunnalle ja 772 000 euroa kiinteistöveroa. Yhtiö teki yli 10 miljoonalla eurolla hankintoja paikallisilta yrityksiltä. Kaivosyhtiö tuki 90 000 eurolla paikallista harrastus- ja kulttuuritoimintaa, erityisesti nuoria.

Kaivoksella on siis selkeästi myönteinen vaikutus elinkeinoelämään Sodankylässä. Paikkakunnalle onkin noussut kauppoja, huoltoasemia ja muita palveluja, joita ei todennäköisesti olisi ilman kaivosta ja malminetsintää.

Myös poromiesten kanssa tehdään yhteistyötä. Yhtiö on solminut yhteistyösopimuksen Oraniemen paliskunnan kanssa.

– Se tarkoittaa lähinnä tietojen vaihtamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Säännöllisesti pidetään yhteyttä. Yhteistyö on sujunut toistaiseksi hyvin, Grind sanoo.

Valtavassa avolouhoksessa riitti ihmettelemistä.

Aluksi oli ennakkoluuloja

Yhteistyö Sodankylän kunnan kanssa ei sujunut aluksi toivotulla tavalla.

– Meillä olisi pitänyt alusta asti olla vielä enemmän dialogia, sillä ennakkoluuloja oli puolin ja toisin, Sundquist muotoilee.

– Osa johtui meistä, osa johtui kunnasta. Teillä tulee olemaan samanlainen ongelma, koska Ranualla ei ole lainkaan kaivosperinteitä, Grind lisää.

Suhteet kunnan kanssa ovat kuitenkin parantuneet alkuajoista.

– Sodankylän kunta arvostaa meitä ja me arvostamme kuntaa. Olemme mukana kunnan hyvinvointifoorumissa ja olemme perustaneet sidosryhmien yhteistyöryhmän Sodankylään. Siinä on muun muassa kunnan, kaivosyhtiön, kylien, poronhoitajien ja eri yhdistysten ja edustajia.

Kun Kevitsan kaivos aloitti, työntekijöitä oli koulutettava valtavat määrät nopealla aikataululla.

– Paikallinen oppilaitos Redu oli kriittinen yhteistyökumppani, jotta onnistuttiin 500 työntekijän rekrytoinnissa kaivokselle. Lähes kaikki heistä koulutettiin Redun kanssa yhteistyössä, Sundquist kiittelee.

Kaivoksella tehdään edelleen näyttötutkintoja työn ohessa. Ala vaatii jatkuvaa oppimista, kun teknologia kehittyy. Seuraava opiskeltava ala on sähköautomaatio, sillä kaivoskoneita ajetaan tulevaisuudessa yhä enemmän kauko-ohjauksella.

Kaivoksella ollaan tarkkoja turvallisuusasioista.

Avolouhos lähes 300 metriä syvä

Ranuan kunnan väki pääsi myös katsomaan Kevitsan valtavaa avolouhosta. Tällä hetkellä avolouhos ylettyy lähes 300 metrin syvyyteen. Tavoite on mennä 500 metriin saakka.

– Tuotannon suunnitellaan jatkuvan vuoteen 2033 asti. Toivomme, että toiminta-aika jatkuu vielä pidempään, Henrik Grind sanoo.

Kaivoksen jälkeistä aikaa valmistellaan jo. Yhtä sivukivikasaa maisemoidaan parhaillaan. Kaivoksen jälkihoitoon on varattu 80 miljoonaa euroa.

Ranuan kunnan ryhmä piti vierailua hyödyllisenä.

– Vierailu konkretisoi asian, kun kaivoksen näki omin silmin. Olen tyytyväinen vierailuun, kunnanjohtaja Tuomas Aikkila sanoi.

Ranualla jatketaan valmistautumista mahdollisen kaivoksen tuloon. Seuraavaksi Suhangon kaivokseen valmistautuminen -selvityshanke järjestää vierailun Sotkamon kuntaan 10. toukokuuta.

– Vierailu Kevitsaan antoi eväitä keskustella Sotkamon kuntapäättäjien kanssa kaivosasioista, kaivoskoordinaattori Janne Laine lisää.

Ranuan kunnan kaivosvierailuryhmä: tekninen johtaja Risto Niemelä, kehittämispäällikkö Mikko Pöykkö, yritys- ja hankeasiantuntija Juha Kutuniva, sivistystoimenjohtaja Juha Siitonen, rakennusmestari Arto Niemelä, rakennustarkastaja Monica Koukkula, viestintäkoordinaattori Perttu Ruokangas ja kunnanjohtaja Tuomas Aikkila.
Perttu Ruokangas

Ranuan kunnan ja Business Ranuan viestintäkoordinaattori

Edellinen
Edellinen

Ranuan kunta haki kaivosoppia Sotkamosta

Seuraava
Seuraava

Ranualla on rakennusbuumi – investointeja yli 20 miljoonalla