Ranua valmistautuu tulevaisuuden osaajatarpeisiin
Ranuan kunta, Rovaseudun työllisyysalue, Lapin koulutuskeskus REDU ja työnantajat kohtasivat Ranuan Työelämäfoorumissa tiistaina 1. syyskuuta Ranuan valtuustosalissa.
Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran Ranualla. Mukana oli yli 20 osallistujaa, joista kahdeksan edusti yrityksiä.
REDUn työelämäpalvelupäällikkö Sirpa Tuomisto kertoi tilaisuuden aluksi, että foorumin tavoitteena on lisätä REDUn ja yhteistyökumppaneiden tietoa siitä, koulutetaanko ihmisiä oikeille aloille ja saavatko työnantajat tarvitsemiaan osaajia REDUlta.
Ranuan kunnan kehittämispäällikkö Mikko Pöykkö puhui Ranuan kilpailukyvystä osaajamarkkinoilla.
– Emme kilpaile vain työntekijöistä, vaan ihmisten elämänvalinnoista. Ranualla hyvä arki ei ole lupaus, vaan kilpailuetu. Meillä on laadukas varhaiskasvatus ja koulutus peruskoulusta lukioon, turvallinen ja yhteisöllinen ympäristö sekä luonto ja liikuntamahdollisuudet osana arkea. Täällä on tilaa elää ja hengittää.
Osaajan näkökulmasta Ranualle muuttamiseen voi liittyä käytännön kysymyksiä, kuten asunnon löytyminen tai puolison työllistyminen. Pöykkö muistutti, ettei osaajan välttämättä tarvitse ensin muuttaa Ranualle voidakseen tulla osaksi Ranuan työmarkkinoita. Nykyiset etä- ja hybridityömahdollisuudet tarjoavat tähän uusia vaihtoehtoja.
Pöykkö korosti, että Ranuan kilpailukyky on yhteinen asia: siihen vaikuttavat niin Ranuan kunta ja kuntalaiset kuin työnantajat, REDU ja työllisyysaluekin.
– Osaaja ei näe neljää toimijaa, vaan yhden Ranuan.
REDUn työelämäpalvelupäällikkö Sirpa Tuomisto avasi tilaisuuden.
Työllisyyspalvelut auttavat työnantajia rekrytoinnissa
Rovaseudun työllisyysalueen palveluja esittelivät Marika Harju, Katja Suopajärvi ja Veera Pelkonen. Palveluihin kuuluvat muun muassa työnantajien rekrytointipalvelut.
Työnantajat voivat ilmoittaa työllisyyspalveluille työpaikkoja myös ei-julkiseen hakuun. Tällöin työllisyyspalvelujen edustajat voivat olla yhteydessä tehtävään sopiviin potentiaalisiin työnhakijoihin.
Työnantajat ja työllisyysalue voivat myös järjestää yhdessä yhteishankintakoulutuksia, joiden rahoittamiseen työnantaja osallistuu. Muita palveluja ovat esimerkiksi palkkatuki ja työkokeilu.
Ranualla oli tuoreimpien, heinäkuulta 2026 olevien tilastojen mukaan 155 työtöntä työnhakijaa ja noin 20 avointa työpaikkaa.
Nuorten rekrytointituen ehtoja on syyskuun alusta alkaen väljennetty.
Veera Pelkonen, Katja Suopajärvi ja Marika Harju kertoivat Rovaseudun työllisyysalueen palveluista.
Koulutusta voidaan räätälöidä yritysten tarpeisiin
REDU Edu Oy:n toimitusjohtaja Kari Rekilä esitteli yhtiön tarjoamia koulutuspalveluja. REDU Edu Oy täydentää REDUn tarjontaa erityisesti työnantajille räätälöidyillä koulutuksilla.
Yhteishankintakoulutukset suunnitellaan suoraan yritysten tarpeisiin. Tällaisilla koulutuksilla koulutettiin vuonna 2025 noin kymmenen henkilöä, kun vuonna 2022 määrä oli noin sata. Koulutetut työllistyivät suoraan yrityksiin.
REDU Edu Oy järjestää myös lupa- ja korttikoulutuksia noin tuhannelle ihmiselle vuodessa. Tarjontaan kuuluvat muun muassa työturvallisuus-, tulityö-, ensiapu-, hygienia- ja anniskelupassikoulutukset sekä matkailualan turvallisuuskoulutukset. Palvelutarjontaan kuuluvat myös kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyyskoulutukset.
REDU Edu Oy:n toimitusjohtaja Kari Rekilä kertoi, mitä suurhankkeisiin osaajien kouluttaminen on.
Suurhankkeet tuovat mittavia osaajatarpeita
Ranualle suunnitellut suurhankkeet, kuten Suhangon kaivos ja ETFuelsin biometanolitehdas, tarvitsevat jo rakentamisvaiheessa satoja työntekijöitä.
Rekilän mukaan suurhankkeisiin mukaan pääseminen edellyttää yrityksiltä monipuolista osaamista muun muassa englannin kielessä, urakkalaskennassa, sopimusjuridiikassa, tilaajavastuulain vaatimuksissa, projektien rahoitusmalleissa, tarjouspyyntöihin vastaamisessa, tarjousten laatimisessa, hinnoittelussa ja riskienhallinnassa. Lisäksi yritysten on hallittava sopimusten laatiminen ja toiminta suuren projektin alihankkijana.
Suurhankkeen alkaminen voi vaatia suuren henkilömäärän kouluttamista lyhyessä ajassa. Tällaisissa tilanteissa tarvittavia perustaitoja voidaan hankkia rekrytointikoulutuksessa, ja tutkinto tai tutkinnon osa voidaan suorittaa oppisopimuksella.
Rekilä muistutti, että lappilaisille koulutuksen järjestäjille viimeisin vastaavan mittaluokan urakka oli Metsä Groupin Kemin tehtaan rakentamisvaiheen työntekijöiden kouluttaminen. Enimmillään tehdasalueella työskenteli noin 3 200 henkilöä. Koulutukset suunniteltiin yhteistyössä viranomaisten ja Metsä Groupin kanssa.
- Koulutustarpeisiin piti vastata nopeasti, ja tarvittiin paljon lyhyitä täsmäkoulutuksia sekä lupa- ja korttikoulutuksia.
REDUn rehtori Sirkku Purontaus kertoi, että REDUn opiskelijat ovat antaneet myönteistä palautetta opiskelustaan sekä opintojen alussa että niiden päätyttyä.
Hänen mukaansa ranualaisia opiskelee REDUssa 77 opiskelijaa. Oppisopimuksella opiskelevia on kahdeksan, ja koulutussopimuksella yksi.
REDUn rehtori Sirkku Purontaus kertoi, että koulutus on saanut hyvää palautetta opiskelijoilta.
Osaajia vaikea löytää Ranualta
Työelämäfoorumiin osallistuneet työnantajat nostivat keskustelussa esiin, että osaajia on usein vaikea löytää Ranualta. Haasteita on erityisesti matkailun sesonkityöntekijöiden sekä hoitoalan sijaisten löytämisessä.
Työnantajat kaipasivat myös lisää tekoälyyn liittyvää osaamista. Keskustelussa nousi esiin lisäksi toive siitä, että oppilaitoksista työelämään siirtyvillä olisi nykyistä vahvemmat työssä tarvittavat perustaidot. Tämä vähentäisi tarvetta perusasioiden opettamiseen työsuhteen alussa.
Tilaisuus keräsi 22 osallistujaa valtuustosaliin.
