Ranualainen poromies Tapio Saukko on huolissaan siitä, mihin hurjasti kasvaneet kustannukset johtavat porotaloudessa ja muussa alkutuotannossa. Hänen mukaansa koko alkutuotanto on kriisissä polttoaineiden, rehun ja apulannan hintojen nousun takia.

– Koko alkutuotanto miettii laidasta toiseen, missä vaiheessa pitää älytä, että lopetanko vai yritänkö vielä sinnitellä. Se on raaka totuus. Ihmiset ovat huolissaan. Kotimaisen ruoan tuotannon loppuminen on suuressa vaarassa. Tulevaisuudessa voi olla niin, että kotimaisesta poronlihasta ja muusta lihasta sekä maitotuotteista tulee niukkuustuotteita.

Hän uskoo, että ensi syksy on monille ratkaiseva.

Saukko kertoo, että hänen kulunsa ovat nousseet viime vuodesta karkeasti arvioiden tämän päivän hinnalla jopa 10 000 euroa.

– On mahdottomuus siirtää tällaisia hinnannousuja tuloihin.

Pitkän linjan poromies kertoo, että moni poronomistaja harkitsee lopettamista ja osa lopettaa. Merkkejä on jo ilmassa. Eräällä poronomistajalla meni vasta teuraaksi koko satapäinen porokarja.

– Toivon, että kaikki ranualaiset alkutuottajat ja yrittäjät jaksaisivat tämän hankalan ajan yli ja säilytettäisiin paikallinen ruoantuotanto ja nähtäisiin tulevaisuus valoisampana, Saukko kannustaa.

Porot syömässä Tapio Saukon tarjoamaa rehua.

Teurastuksia aiempaa vähemmän

Tapio Saukko on esimiehenä viiden paliskunnan omistamassa Ranuan teurastamossa. Viime vuosina teurastamolla on teurastettu noin 3000-4000 poroa, mutta nyt teuraita on vasta 2500.

– Jostakin valskaa. Muun muassa Pudasjärven Livo on teurastanut vasta 500, kun yleensä ovat teurastaneet yli 1000. Livossa on käynyt tosissaan kato. Siellä sudet haittasivat niin paljon poroja, etteivät saaneet rykimäettoa käyntiin.

Myös Ranualla on liikkunut susia. Viime syksynä susi liikkui muun muassa Saukkojärven alueella.

– Susi tappoi monta poroa lähialueilla, minultakin meni. Sudesta näkyi jälkiä, mutta en saanut näköhavaintoja, vaikka se pyöri kuukauden ajan tässä. Sen jälkeen susi häipyi täältä jonnekin muualle. Nykypäivänä sudet ovat kuin muuttolintuja, ne siirtyvät etelään, kun lumet tulevat.

Narkauksen paliskunnan poromiehen mukaan susi on jokavuotinen riesa kesäisin Ranualla.

– Se voi syödä turvesuolla olevasta tokasta kaikki vasat.

Saukko myy poronlihaa teurastamosta yhteismyyntinä Veljekset Röngälle. Taljat ostaa Kemin Nahkatarvike. Hän myy lihaa myös pienleikkaamoille, kuten Anteron Porolle.

Petojen lisäksi poroja tappaa liikenne. Rovaniementie-Ranuantie on yksi tienpätkä, jolla poroja on melko runsaasti. Tiellä on paljon liikennettä ja välillä sattuu auton ja poron törmäyksiä.

– Porot ovat kuitenkin yleensä muutamissa, tietyissä paikoissa tien varrella. Ne kulkevat tien yli ruoan perässä. Joinakin vuosina tiellä kuolee kymmeniä poroja.

Monen poromiehen tapaan Saukko on monialayrittäjä. Talvisin hän auraa lumia ja kesällä raivaa metsiä.

– Olen raivannut metsiä noin 15 vuotta kesäisin, kun olen ehtinyt. Sitä työtä riittää. Se on huono puoli, että lomat jäävät pitämättä, mutta yrittäjänä pitää yrittää tienata muualtakin rahaa, että olisi puskuria. Kun niin sanotut normaalit kansalaiset viettävät kesälomaa, niin minä olen silloin töissä. Muun muassa mökkiläiset ovat minulle tärkeitä asiakkaita.

Poromies jakaa poroille ruokaa mönkijällä ja sen perässä olevalla kärryllä.

Tilakäyntejä ja porojoogaa

Saukkoa tuntuu kiinnostavan myös matkailu. Hän kuitenkin korostaa, että kyse on vasta ajatuksista ja ideoista.

– Turisteille voisi tarjota esimerkiksi porotilalla käyntejä. Minulle on myös esitetty porojoogaa, vaikka en kyllä tiedä mitä se on. Poromiehet tuntevat maastot ja kairat, joissa voisi käyttää turisteja. Talvi olisi hyvää aikaa tehdä tällaista, koska silloin ei voi tehdä muuta kuin lumihommia ja ruokkia poroja, poromies pohtii.

Hän uskoo, että kaikki elinkeinot sopivat toimimaan Ranualla, jossa pinta-alaa riittää.

– Kyllä täällä mahdutaan olemaan, kun suvaitaan toisiamme ja ollaan sovussa, hoidetaan hommat asiallisesti ja pidetään mitä luvataan. Kun käytetään rehtiä maalaisjärkeä, niin kaikki pärjää.

Aivan kaikkia elinkeinoja hän ei tarkoita: Suhangon kaivoksesta hän ei innostu, eikä myöskään tuulimyllyistä. Niiden myötä menisi porojen laidunalueita.

– Ei välttämättä ehdoton ei, mutta tuulivoimalat pitäisi sijoittaa siten, että ne eivät häiritse kenenkään asumista. Monesti niitä suunnitellaan juuri porojen ruokamaille, poro palkii paljon vaaroissa ja kivikoissa.

Puutarhan antimet poron suihin

Porot ovat aiheuttaneet harmia joillekin mökkiläisille Ranualla.

– Porot ovat kautta aikain laiduntaneet kairassa. Kun sinne rakennetaan uusia teitä ja niiden myötä tulee mökkejä, siitä aiheutuu monenlaisia ongelmia puolin ja toisin. Poro tykkää olla pölisevillä penkoilla, eikä se tiedä, että mökkipuutarhaan ei saa mennä syömään istutuksia. Joillekin mökeille on laitettu aitojakin, vaikka poronhoitolain mukaan sellaista ei tarvitsisi vapaa-ajanasunnon ympärille laittaa.

58-vuotias Saukko on ollut porojen kanssa tekemisissä yli 50 vuotta. Ensimmäisen poromerkkinsä hän sai isältään 7-vuotiaana yhdessä pikkuveljensä kanssa.

– Kävimme pyörällä hakemassa Portimon postitoimipaikasta virallisen päätöksen poromerkistä.

Hänen isällään oli poroja ja Saukko on pienestä pitäen ollut niistä kiinnostunut. Isä näki, että pojasta taitaa tulla isona poromies ja oikeassa oli.

– Muistan, että vein poroille heinää vesikelkalla. Laitoin heinät vesikelkkaan ja vedin kelkkaa polkupyörän perässä 6-7 kilometriä talvihakkuualueelle. Ensimmäisen poroni sain kiinni hiihtämällä, se oli huonokuntoinen vasa. Taisin kiskoa sen vesikelkalla kotiin, koska autoa tai moottorikelkkaa meillä ei silloin ollut.

Myös seuraavassa sukupolvessa on poromiehiä, poika Joni on poromies.

Ranualla on arviolta noin 6000 eloporoa. Eloporo tarkoittaa poroa, jota ei teurasteta eli se jää eloon. Paliskuntia Ranuan alueella on viisi, poronomistajia on useita kymmeniä.

Joni Saukko (oikealla) seuraa, kun isä-Tapio lähtee jakamaan evästä.

Teksti ja kuvat: Perttu Ruokangas