Jopa neljän miljardin investoinnit suunnitteilla Ranualle
Ranua on tällä hetkellä ennennäkemättömän suurten investointisuunnitelmien kohteena. Ranualle on suunnitteilla jopa noin neljän miljardin eli 4 000 miljoonan euron arvosta investointeja. Näiden rakentaminen voi alkaa vielä 2020-luvun loppupuolella.
Hankkeista suurin on Suhangon kaivos. Kaivoksen alustavaa kustannusarviota ei ole viime aikoina näkynyt julkisuudessa, mutta kaivos on todennäköisesti miljardiluokan investointi. Suhanko Arctic Platinum Oy ja sen omistajat kertoivat Ranualla 26. huhtikuuta, että kaivoshankkeen tavoiteaikataulu on tarkentunut. Nyt yhtiön tavoitteena on aloittaa kaivoksen rakentaminen vuonna 2025 ja tuotanto voisi alkaa vuodesta 2027 eteenpäin. Aikataulu riippuu ympäristö- ja vesitalousluvan käsittelyaikataulusta, lupapäätöksestä sekä teknistaloudellisista selvityksistä.
Kaivostie valmistuu syyskuussa 2024. Kuva on huhtikuulta 2024. Kuva: Suhanko Arctic Platinum Oy.
Lähellä kaivoksen kokoluokkaa investointina on ETFuelsin vihreää metanolia tuottava tehdas ja tuulivoimapuisto. Investoinnin suuruus on vähintään 900 miljoonaa euroa. Tehtaassa valmistettaisiin vihreää metanolia laivaliikenteen tarpeisiin. Tehdas saisi tarvitsemansa sähkön pääasiallisesti suoraan omista tuulivoimaloista, joita tulisi enintään 57. Hankkeen kaavoitusaloite jätettiin viime viikolla kuntaan. Jos valtuusto hyväksyy kaavoitusaloitteen kesäkuussa 2024, kaavoittaminen voi alkaa ja se kestää arviolta noin 2-3 vuotta. Rakentaminen on suunniteltu alkavan aikaisintaan vuoden 2028 alussa ja se kestäisi noin kaksi vuotta.
ETFuels on pitänyt tiivistä yhteyttä kuntaan. Paolo Amante ja Anthony Wang tapasivat kunnanjohtaja Tuomas Aikkilan Ranuan kunnanvirastolla helmikuussa 2024.
Kahdelle tuulivoimahankkeelle kaavoituslupa
Näiden lisäksi kunnassa on vireillä tällä hetkellä seitsemän tuulivoimahanketta. Kaavoituksen aloittamislupa on myönnetty kahdelle: Ala-Korpivaaran ja Rahaselän hankkeille. Näiden kaavoittaminen kestää arviolta 2-3 vuotta. Jos valtuusto tämän jälkeen hyväksyy kaavan, ja valtuuston päätös saa lainvoiman, voimaloiden rakentaminen voi alkaa. Ala-Korpivaaran myllyjen rakentaminen voisi alkaa 2029-2030 ja tuotanto 2030-31. Ala-Korpivaaraan on suunniteltu enintään 16 tuulivoimalaa. Rahaselän rakentaminen on suunniteltu alkavan 2029 ja voimalat otettaisiin käyttöön 2030. Rahaselän alueelle on suunniteltu alustavasti 20-35 tuulivoimalaa.
Näiden lisäksi kaavoitusaloitteet on jätetty Haarahiltuseen (9 voimalaa), Kupinavaara itäisen alueelle (noin 35-40 tuulivoimalaa), Kupinavaara lähtisen alueelle (noin 35-40 tuulivoimalaa), Lamminperänsuolle (9 voimalaa) ja Nassakkaan (38 tuulivoimalaa). Nämä kaikki aloitteet on tarkoitus käsitellä valtuustossa 10. kesäkuuta. Jos valtuusto hyväksyy ne, kaavoitusprosessi pääsee käyntiin.
Kaikki tuulivoiman kaavoitusaloitteet ja hankkeiden sijainti kartalla löytyvät osoitteesta www.ranua.fi/tuulivoima
Ranualla tuulee hyvin, mutta paikkakunta kiinnostaa myös siksi, että muualle Lappiin on entistä vaikeampi mahduttaa lisää tuulivoimaloita. Mielenkiinto Ranuaa kohtaan on kasvanut entisestään sen jälkeen, kun Puolustusvoimat on rajoittanut monen Länsi-Lapin kunnan tuulivoimarakentamista.
Aika näyttää, toteutuuko joku tai jotkut Ranualle suunnitelluista tuulivoimahankkeista.
Massiivinen veropotti kunnalle
Kunnalle suurhankkeet olisivat taloudellisesti todella merkittävä tulonlähde. Ranuan kunnan verotulot ovat tällä hetkellä noin 5,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Jos Suhangon kaivos rakennetaan, kunta saisi sieltä kiinteistöveroa noin 0,9 miljoonaa euroa ja kaivosveroa noin kaksi miljoonaa euroa vuosittain. Näätäaavan tuulivoimaloista kiinteistöveropotti olisi noin kaksi miljoonaa euroa ja lisää tulisi metanolitehtaasta. Näiden päälle tulisivat tuloverot kaivoksen ja tehtaan työntekijöistä, jos heidän kotipaikkansa on Ranua.
Ala-Korpivaaran tuulivoimahanke voisi tuoda kiinteistöveroa kunnalle runsaat 0,5 miljoonaa ja Rahaselän myllyt 0,6-1,1 miljoonaa euroa. Tässä yhden tuulivoimalan kiinteistöverotuotoksi on laskettu karkeasti 33 000 euroa per mylly.
Jos kaivos, metanolitehdas tuulivoimaloineen ja kaksi pisimmällä olevaa tuulivoimahanketta rakennettaisiin, tiedossa on vähintään 4 miljoonan euron kiinteistöveropotti joka vuosi.
Kaikki Ranualle suunnitteilla olevat suurhankkeet eivät kuitenkaan todennäköisesti toteudu. Mutta todennäköistä on, että ainakin joku niistä toteutuu. Ja siihen kunnassa ollaan valmiita.
