Järvien pohjasta löytyy runsaasti raaka-ainetta biokaasun ja kiertolannoitteen tekoon
Tulevaisuuden maaseutu – kiertotalouden ratkaisut Ranualla -seminaarissa esiteltiin ratkaisuja biokaasun ja kiertolannoitteiden tuotantoon. Aiheina olivat muun muassa järvibiomassojen ja turvesoiden mahdollisuudet.
Tiistaina 29. huhtikuuta Ranua Resortin Wild Arctic Restaurantin kokoustilassa pidettyyn tilaisuuteen osallistui yli 50 henkilöä, joista runsaat 30 etäyhteydellä ja loput paikan päällä. Tilaisuus oli päätösseminaari Ranuan kunnan Yhteistyön kehittäminen biokaasun ja kiertolannoitteen tuottamiseksi -viljelijäryhmähankkeelle (BIKI-hanke).
Hankkeessa selvitettiin muun muassa järvien pohjasedimenttien ominaisuuksia. Sedimentti tarkoittaa kerrostuvaa maa-ainesta, joka on siirtynyt paikalle veden, tuulen tai jäätikön vaikutuksesta. Työ tilattiin Ramboll Finland Oy:ltä. Järvibiomassoja selvitettiin Ranuanjärvestä, Saarijärvestä ja Takajärvestä. Näytteet kairattiin tammikuussa 2025. Näytteet analysoitiin Eurofinsin laboratoriossa.
Raaka-ainetta järvien pohjasta löytyy runsaasti ja tutkimustulokset ovat lupaavia.
– Järvisedimenteissä on suuri potentiaali biokaasun ja kiertolannoitteen raaka-aineeksi, BIKI-hankkeen projektityöntekijä Mika Impiö Ranuan kunnasta kertoo.
Ongelma on se, miten järvien pohjan aines saataisiin kustannustehokkaasti järvestä ylös.
– Muun muassa korjuumenetelmiä aletaan selvittää syksyllä alkavassa NURISH-hankkeessa. Kansainvälisessä hankkeessa ovat mukana muun muassa Ranuan kunta, Pudasjärven Kehitys Oy ja Pohjois-Suomen Biokaasu Oy. Lisäksi selvitetään rinnakkaishankkeen perustamista Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Hankkeissa tehdään konkreettisia kokeellisia toimenpiteitä valittuihin vesistöihin, Impiö jatkaa.
Projektityöntekijä Mika Impiö puhui järvisedimenteistä ja turvesoista.
Turvesoiden uusi elämä
BIKI-hankkeessa selvitettiin myös 11 ranualaisen turvetuotantoalueen tämänhetkistä käyttöä, ennallistamista ja tulevaisuuden suunnitelmia. Tarkoitus oli saada selville, olisiko turvesoissa potentiaalia kiertolannoitteen raaka-aineeksi tai energian- ja ruoantuotantoon. Tarkoitus on myös etsiä sellaisia soita, joita voitaisiin hyödyntää osana energian- ja ruoantuotannossa.
Turvetuotannossa näistä 11 alueesta on 1220 hehtaaria, joille ei ole jatkokäyttösuunnitelmia. Osa alueista on poistumassa tuotannosta lähivuosina. Joissakin turvetta ei ole nostettu moneen vuoteen, vaikka ne on merkitty vielä tuotannossa oleviksi alueiksi.
Turvetuotannosta on poistunut 1300 hehtaaria turvesoita, joista 230 hehtaarille on tehty ennallistamistoimenopiteitä eivätkä ne siten ole mahdollisia energia- tai ruoantuotantopeltoja.
Näätäaavalla on merkittävä noin 710 hehtaarin alue, joka on tulevaisuudessa potentiaalinen alue, riippuen ETFuels Finland Oy:n suunnitelmien etenemisestä.
BIKI-hankkeen kannalta kiinnostavimpia turvesoita ovat Lumimuutos-osuuskunnan alueet Sääskisuolla, Tornator Oy:n alueet Lumiaavalla ja Vapo Terran alueet Näätäaavalla. Näille on suunniteltu kaupallista jatkokäyttöä, kuten aurinko- ja tuulivoimaloita.
– Siellä voitaisiin aurinko- ja tuulivoiman ohessa energiakasveja, kuten nurmea, pajua tai joillakin alueilla koivua, Impiö kertoo.
Ennallistamisen suunnitelmat ovat suurelta osin vielä hyvin auki. Luonnonperintösäätiön ajatuksena on nostaa turvesoiden vesi vastaamaan alkuperäistä suon ekosysteemin vedenpintaa eli uudelleen vesittää alueet. Näille alueille ei ole jatkokäyttömahdollisuutta energian- tai ruoantuotannossa.
Lumimuutos-osuuskunta tavoittelee lisäarvoa alueille ennallistamisen, sekä vaihtoehtoisen viljelyn kuten kosteikkoviljelyn muodossa. Tämä voisi mahdollistaa energiantuotannon ja vanhojen soiden muuttamisen energiapelloiksi. Samaan aikaan on mahdollista luoda kosteikko-olosuhteita.
Tornator Oy haluaa euromääräistä lisäarvoa omistamilleen alueille joko metsittämällä ne metsätalouskäyttöön tai etsimällä vaihtoehtoista kaupallista käyttöä. Energiantuotantopelto olisi täällä potentiaalinen vaihtoehto. Haasteena on kannattavuus lannoitustarpeen ynnä muun vuoksi. Alueita on suunniteltu myös aurinkovoiman tarpeisiin, näissä tapauksissa aurinkovoima ja viljely on mahdollista toteuttaa tietyin reunaehdoin.
Selvityksen mukaan Ranuan turvesoiden ensisijaiset jatkokäyttösuunnitelmat ovat ennallistaminen, alueen osittain metsittäminen sekä kosteikot sekä tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto mahdollisesti yhtäaikaisen energiakasvintuotannon kanssa.
– Osa turvesoista tulee olemaan huoltovarmuusturvesoita myös jatkossa, Impiö lisää.
Johtava asiantuntija Henri Karjalainen Envitecpolis Oy:stä puhui kiertotalousympäristön konseptisuunnitelmasta ja kiertolannoitteista.
Turvepeltoja ei biokaasun tuotantoon
Ranualla on runsaasti turvepohjaisia viljelyalueita. Turvepellot tuottavat rehua eläimille.
Turvepeltoja on haastavaa hyödyntää liikennebiokaasun tuotannossa kestävyyskriteerien vuoksi, koska turvemaan päästöt ovat huomattavan korkeammat verrattuna kivennäismaahan. Vanhojen turvesoiden hyödyntäminen ruoantuotannossa on toistaiseksi vaikeaa, sillä uusille pelloille ei ole mahdollista saada maataloustukea eli se tekee viljelystä kannattamatonta. Lisäksi nykyinen peltopinta-ala riittää olemassa olevan karjan tarpeisiin reilusti.
Seminaarissa kuultiin myös kiertotalousympäristön suunnitelmasta, kiertolannoitteesta, metsien lannoittamisesta, biohiilestä ja synteettisistä polttoaineista.
BIKI-hankkeessa on ollut mukana kymmenen Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n osakasmaatilaa. Biokaasu Oy:n laitoksen ylösajo Ranuan Kolomaalla on alkamassa.
Viljelijäryhmähankkeen toteutusaika on 1.2.2024-31.5.2025. Ranuan kunnan hallinnoimalle BIKI-hankkeelle on myönnetty Euroopan maaseuturahastosta Lapin ely-keskuksen kautta 75 prosentin julkinen tuki hankkeen tukikelpoisista kustannuksista.
Projektipäällikkö Janne Rautio Digipolis Oy:stä puhui biohiilestä ja synteettisistä polttoaineista.
Tilaisuuden läsnäolijoita.
