Jari Kelahaara keksi jakaa sankkoja ennen kuin ilmaisista ämpäreistä tuli hitti

Runsas vuosikymmen sitten Jari Kelahaara sai idean jakaa sankkoja ilmaiseksi.

– Ne oli sankkoja kahdella koolla. Ei ämpäreitä, idean isä huomauttaa virnistäen.

Sankkoihin liimattiin kunnan, eläinpuiston sekä ranualaisten yritysten ja tapahtumien tarroja. Sankkoja jaettiin messuilla ja eri tapahtumissa kauan ennen kuin ilmaisista ämpäreistä puhuttiin mitään.

– Oulun ja Riihimäen erämessuilla niitä jaettiin kymmenen vuoden aikana noin 50 000 kappaletta.

Sankot olivat valtavan suosittuja ja ne suorastaan vietiin käsistä. Jo ennen jakoa Ranuan osaston edessä saattoi olla tungeksimassa 200-300 ihmistä.

Kelahaara ja kumppanit erottuivat messuväestä, sillä he jakoivat sankkoja punaiset peruukit päässä ja kukkahousut jalassa. Messuilla oli mukana muutaman ranualaisen yrittäjän porukka.

Ranualaiset jakoivat sankkoja viimeksi vuonna 2017 Oulun erämessuilla.

Seuraavana vuonna kunta ja eläinpuisto eivät enää lähteneet Riihimäen erämessuilla ja niin sankkojen jakokin loppui. Kelahaara arvioi, että takana olivat ilmeisesti budjettisyyt.

Jari Kelahaara jakoi sankkoja punaisessa peruukissa ja värikkäissä vaatteissa.

Finanssikriisi pakotti lopettamaan liimalevytehtaan

Kelahaara on ollut yrittäjänä vuodesta 1993 lähtien eli koko aikuisikänsä.

– Enkä ikinä ole muuta kuin yrittänyt, hän lisää.

Kelahaaralla oli aiemmin liimalevytehdas Ranualla. Yritys kuitenkin oli ajettava alas vuoden 2008 finanssikriisin jälkimainingeissa ja työntekijät oli pakko irtisanoa. Tehtaasta on muistona palanut halli Kolomaan teollisuusalueella.

Kelahaara on yksi kolmesta Ranuan Shellin omistajasta. Hän aloitti huoltoasemayrittäjänä vuonna 2011 Aimo Kortesalmen, Sauli Saarijärven ja Kalervo Liimataisen kanssa, kun edellinen yrittäjä oli tehnyt konkurssin.

Lapin Vuokramies -toiminimen hän perusti vuonna 2017. Vuokramiehen päätoimialaa on rakentaminen ja remontointi. Kelahaara ottaa myös passikuvia Ranualla. Passikuvat tulivat palveluvalikoimaan sen jälkeen, kun kuvia aiemmin ottanut yrittäjä lopetti Ranualla.

Kelahaara on todellinen monitaituri, sillä työmieheltä hoituvat myös muun muassa lumenpudotukset, pizzojen ja pikaruokien teko ja lättyjen paistaminen torilla.

Ranuan lisäksi töitä on Rovaniemellä ja esimerkiksi Kolarissa ja Oulun seudulla. Viime vuonna vierähti aikaa myös Nurmijärvellä.

Sankot aiheuttivat yleisöryntäyksen myös Oulun erämessuilla. Vihreässä paidassa Ranuan Seudun Matkailu Oy:n entinen toimitusjohtaja Tommi Hinno.

Isot verkostot eri puolilla maata

Reissaaminen on miehelle muutenkin tuttua. Hän kertoo olleensa viime vuonna viisi kuukautta reissun päällä. Kilometrejä kertyy yrittäjäjärjestöjen kokouksissa ja muissa tilaisuuksissa eri puolilla maata. Kelahaara on nimittäin laajasti verkostoitunut henkilö.

– Olen luonteeltani avoin, positiivinen ja asioista kiinnostunut. Olen helposti lähestyttävä ihminen. Minulla on halu vaikuttaa asioihin. Se vaatii ihmisten tuntemista ja tiedon saamista.

Ranualaisella yrittäjällä tuntuu riittävän ystäviä ja kavereita.

– Jokaiselta alueelta löytyy henkilö, jolle soittaa, jos tarvitsee jotakin. Toisaalta olen ollut yrittäjäjärjestöissä mukana melkein 20 vuotta.

Ranuan kunnan kanssa yhteistyö on sujunut moitteettomasti.

– Edellisen kehittämispäällikön Riikka Tuomivaaran kanssa tehtiin paljon töitä ranualaisen yrittäjyyden eteen, olin silloin Ranuan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja.

Kelahaara on aiemmin ollut myös Lapin Yrittäjät ry:n varapuheenjohtaja.

Uusin Suomen yrittäjien barometri näytti, että Ranualla elinkeinopolitiikka on kääntynyt oikeaan suuntaan – eli aiempaa paremmaksi.

– Iso merkitys on uudella valtuustolla ja kunnanjohtajalla sekä hyvillä tyypeillä Business Ranuassa, Kelahaara päättää.

Remontointi ja rakentaminen ovat Jari Kelahaaran yrityksen päätoimialaa.

Teksti: Perttu Ruokangas

Kuvat: Perttu Ruokangas & Jari Kelahaara

Perttu Ruokangas

Ranuan kunnan ja Business Ranuan viestintäkoordinaattori

Edellinen
Edellinen

Hillauutisia: Hilla kukkii Ranualla

Seuraava
Seuraava

Lappinuksen Ilmo Karttunen: ”Remontoitavaa on maailman tappiin asti”